Chatissa auttaminen on vaativa laji
Nuorten mielenterveydestä on Suomessa iso huoli. Ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt tytöillä (THL Kouluterveyskysely 2023) ja mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut nuorilla aikuisilla. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen (116111) chat- ja nettikirjepalveluissa masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on ollut yleisin yhteydenottojen syy jo useiden vuosien ajan.
Petteri Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan ilmoittanut lisäävänsä matalan kynnyksen palvelujen, kuten chattien saatavuutta. Tarve löytää ratkaisuja nuorten tilanteeseen on ymmärrettävä, mutta palveluja digitalisoidaan nyt vauhdilla, eikä kaikkia vaikutuksia vielä tunneta.
Chattaavat vapaaehtoiset tarvitsevat ammattilaisen tukea ja turvaa
Kesäkuussa 2024 Yle (MOT) uutisoi muutama vuosi sitten palkitun Apua nuorille -chatin toiminnasta, jonka aiheuttamia traumoja vapaaehtoisina toimineet alaikäiset vieläkin kantavat (Yle 11.6.).
Lapsille ja nuorille suunnatut chatit ovat suosittuja matalan kynnyksen tukimuotoja, joita tälläkin hetkellä ylläpitävät monenlaiset tahot. Toimijat eroavat esimerkiksi siinä, miten vapaaehtoisina toimivien chattaajien työtä on valvottu ja turvattu.
Monissa chateissa päivystävät vapaaehtoiset, joilla ei ole välittömänä tukenaan ammattilaisia työtä tukemassa ja turvaamassa, vaikka yhteydenottajien tilanteet voivat olla äärimmäisen haasteellisia. Vaikeista mielenterveyspulmista ja esimerkiksi itsetuhoisuudesta kärsivät nuoret ovat chat -yhteydenottajina tavallisia.
Chat ei itsessään tue tai hoida ketään
Toimiva chat-tuki edellyttää vahvaa ammattietiikkaa sekä taitoa ja aikaa kohdata lapsi ja nuori. MLL:n kansainvälisissä verkostoissa saamien kokemusten perusteella tiedetään, että chateissa lasten ja nuorten tulee jaettua nopeammin ja helpommin asioita, joiden käsittelyyn he eivät vielä olleet valmiita. Keskustelun päättyessä he jäävät tilanteeseensa yksin. Chatissa lapsen tai nuoren voinnin tai todellisen tilan arviointi on vaikeaa, kun edes nuoren ääntä ei kuulla.
Myös ammattilaiset tarvitsevat koulutusta chateissa toimimiseen
Myöskään ammattilaiset eivät voi suoraan ryhtyä hyviksi nuorten kohtaajiksi chateissa. Tarvitaan koulutusta kasvottoman kohtaamisen tavasta, keskustelun rytmityksestä sekä taidosta lukea tilanteita äänettömässä vuorovaikutuksessa. Taustalle tarvitaan myös kokemuksen kautta muodostuneita rakenteita, jotka auttavat tunnistamaan haastavia tilanteita chatin kaltaisissa matalan kynnyksen tukimuodoissa.
Anonyymien chattien vähemmän julkisuudessa puhutut ongelmat liittyvät palvelujen väärinkäyttäjiin. Matalan kynnyksen palveluja käyttävät myös aikuiset mielenterveyskuntoutujat, jotka eivät ole saaneet riittävästi tukea muualta ja käyttävät nuoriksi tekeytyen aikaa lapsille tarkoitetuissa chateissa. Ilman ammattitaitoista taustatukea ja valvontaa nämäkin ilmiöt jäävät tunnistamatta ja yksittäisen vapaaehtoisten tai työntekijöiden vastuulle.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.