Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian väliarviointi: Missä mennään nyt?
Vuosi 2024 oli tärkeä virstanpylväs strategian toimeenpanon arvioinnissa. Väliarviointia varten kerättiin laajasti tietoa kansallisilta toimijoilta, hyvinvointialueilta, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koordinoimilta työryhmiltä sekä muilta keskeisiltä sidosryhmiltä. Arviointi tarkasteli sekä kansallisten toimenpiteiden etenemistä että alueiden omia arvioita ja itsearviointeja siitä, miten strategia on juurtunut arkeen.
Väliarvioinnista laaditussa raportissa kuvataan eteneminen strategiakauden alusta tähän päivään, verrataan Suomen tilannetta WHO:n maailmanlaajuisen tavoiteohjelman kärkimittareihin ja suunnataan katse kuluvan strategiakauden loppuvaiheen painopisteisiin sekä uuden strategiakauden valmisteluun.
Yli puolenvälin – mutta tärkeää työtä on vielä jäljellä
Hyvinvointialueet, HUS-yhtymä ja Helsingin kaupunki arvioivat strategian toimeenpanoa vuosina 2023 ja 2024 saman itsearviointityökalun avulla. Tulokset ovat rohkaisevia: kaikissa 12 tavoitteessa on edetty yli puolenvälin.
Arviointi kuitenkin osoitti, että toimeenpano vaihtelee eri alueilla. Asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen samaa tahtia (tavoite 1.2), infektiotorjunnan hyvien käytäntöjen yhtenäistäminen (tavoite 4.3) ja lääkehoidon yhtenäisten toimintatapojen lisääminen (tavoite 4.1) toteutuivat kaikista parhaiten. Keskuksen julkaisemat turvallisuutta tukevat työkalut oli otettu myönteisesti vastaan, ja niiden käyttöönotto etenee monilla alueilla. Nämä tulokset kertovat järjestelmällisestä työstä ja vahvasta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen.
Arviointi nosti kuitenkin esiin kaksi erityistä kehittämiskohdetta: turvallisuusosaamisen varmistamisen (tavoite 2.1) ja turvallisuuskulttuurin vahvistamisen (tavoite 3.3) tavoitteet. Molemmat ovat turvallisuuden peruspilareita, ja näiden vahvistaminen vaatii jatkossa entistä määrätietoisempaa työtä. Erityisen tärkeitä ne ovat nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuolto toimii muutos- ja säästöpaineiden alla. Muutokset onnistuvat vain, jos henkilöstöllä on valmiudet tunnistaa riskejä ja toimia yhtenäisesti turvallisuutta vahvistavalla tavalla.
Taulukossa 1 on esitetty alueiden itsearviointien tulokset vuodelta 2024.
Kansainvälisessä vertailussa oikealla polulla
Väliarvioinnissa arvioitiin ensimmäistä kertaa Suomen edistymistä WHO:n kansainväliseen toimeenpano-ohjelmaan mittareilla – ja tulos oli rohkaiseva. Vuoden 2023 kansalliset tavoitteet on saavutettu, ja monella mittarilla olemme jo lähellä vuoden 2025 tasoa. Tämä kertoo sitoutumisesta WHO:n kansainvälisiin tavoitteisiin sekä pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstä.
Katse tulevaan – seuraava strategiakausi valmistelussa
Seuraavan kauden (2027–2031) valmistelu on jo käynnissä: tausta-aineistoa kerätään, työpajoja järjestetään ja eri toimijoiden näkemyksiä kootaan siitä, mihin turvallisuustyön painopisteet tulisi jatkossa asettaa.
Asiakas- ja potilasturvallisuustyö on pitkäjänteistä kehittämistä, joka onnistuu vain johdonmukaisella työllä, laajalla yhteistyöllä ja ammattilaisten sitoutumisella. Näillä eväillä Suomi voi saavuttaa tavoitteensa olla asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026.
Väliarvioinnin yksityiskohtaisiin tuloksiin ja havaintoihin voit perehtyä raportissa Asiakas-ja-potilasturvallisuusstrategian-toimeenpanon-valiarviointi-2024-2.pdf
Seuraavan kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2027–2031 valmistelu on käynnissä. Työvision mukaan Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden ja vahvan turvallisuuskulttuurin mallimaa, jossa asiakkaiden ja potilaiden kokema turvallisuus vahvistaa heidän luottamustaan palveluihin.
Strategian täytäntöönpanossa onnistumisen kulminaatiopisteitä on varmasti paljon. Strategiahan ottaa laaja-alaisen näkökulman asiakas- ja potilasturvallisuuteen, ja se on edellyttänyt myös meiltä laajasti eri toiminnoista ja palveluista vastaavien sekä asiantuntijaverkoston mukaan ottamista strategian toimeenpanemiseksi.