Asiakas- ja potilasturvallisuus ei synny sattumalta – tarvitaan oikeita päätöksiä
Tänä päivänä olemme edenneet monin tavoin. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ymmärretään entistä selvemmin turvallisuuskriittisenä toimialana, ja turvallisuuden merkitys on tunnistettu aivan uudella tasolla.
Potilaat ja asiakkaat ovat tietoisempia oikeuksistaan ja antavat myös enemmän arvokasta tietoa, kun asiat eivät ole sujuneet hyvin omassa palvelussa. Työntekijät puolestaan sitoutuvat entistä paremmin erilaisiin suojauskeinoihin, joilla varmistetaan turvallisuus jokaisen asiakkaan ja potilaan kohdalla. Myös valtakunnallisesti meillä on yhä parempi käsitys siitä, millä tasolla turvallisuudessa mennään – ja vuosien varrella on kehitetty runsaasti hyviä käytäntöjä sen vahvistamiseksi.
Silti turvallisuuden taso vaihtelee edelleen merkittävästi – niin organisaatioiden välillä kuin niiden sisälläkin. Avoin ja keskusteleva kulttuuri, jossa on turvallista työskennellä ja helppo toimia oikein, voi muuttua nopeasti, jos tilalle hiipii syyllistävä tai virheitä peittelevä ilmapiiri. Asiakas- ja potilasturvallisuus edellyttää luottamusta ja avoimuutta – eikä sekään synny sattumalta.
Mitä sitten ovat ne oikeat päätökset, joita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi?
Työntekijän oikeat päätökset ovat niitä, jotka tehdään jokaisen asiakkaan ja potilaan kohdalla siten, että turvallisuus asetetaan etusijalle. Jos näyttää siltä, että olosuhteet – kuten kiire, epäselvyydet tai tiedon puute – uhkaavat turvallista toimintaa, on uskallettava ottaa ”aikalisä”.
Kansallisella tasolla erittäin tärkeä päätös on tehty strategiassa, jossa Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian visiona on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 – vältämme vältettävissä olevan haitan. Pohjanmaan hyvinvointialueella aluevaltuuston hyväksymässä strategiassa tavoitteena on, että Turvallisuus ja laatu on Pohjoismaiden huippuluokkaa.
On siis olemassa hyvät mahdollisuudet saada asiakas- ja potilasturvallisuus punaiseksi langaksi kaikkeen toimintaan. Johtajana olen vastuussa kaikkien esittämieni päätösten kohdalla siitä, että turvallisuus tulee aina ensin. Päätökset tulisi vähintään olla arvioituna ennakolta riskien näkökulmasta. On tiedettävä, mitä vaikutuksia päätöksillä on asiakas- ja potilasturvallisuuteen – ja riskienarvioinnin on perustuttava ajantasaiseen tilannekuvaan, ei oletuksiin. Niin päätöksentekijöillä, johtajilla kun työntekijöillä on kaikilla vastuu turvallisuudesta.
Nyt on myös oikea hetki keskittyä varmistamaan toiminnan asiakas- ja potilasturvallisuus. Turvallinen toiminta on myös taloudellisesti viisasta, sillä virheiden korjaaminen on aina kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Ennen kaikkea se on inhimillisesti ainoa oikea tapa toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Nostetaan yhdessä asiakas- ja potilasturvallisuus Suomessa vielä paremmalle tasolle tulevina vuosina.
Potilaslain (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta on kulunut jo yli 30 vuotta, ja asiakaslain (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) voimaantulosta 24 vuotta. Näiden vuosikymmenten aikana on otettu edistysaskeleita asiakkaiden roolin vahvistamiseksi sote-palveluissa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.