Asiakas- ja potilasturvallisuuden pettämisen kustannukset

Suomessa terveydenhuollon virheiden ja haittojen korjaaminen maksaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vuosittain yli miljardi euroa (1). Luku pohjautuu OECD:n arvioon, jonka mukaan näihin korjauksiin kuluu 13 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Uusin luku olisi hyvinvointialueiden 24 miljardin euron kokonaismenojen perusteella 1,5 miljardia euroa (2). Haittatapahtumia esiintyy joka 10:nnellä hoitojaksolla, ja joka sadas potilas kohtaa vakavan vaaratapahtuman.

Laskennallisen väestöluvun mukaan haitta- ja vaaratapahtumat, laatupoikkeamat ja viiveet sitovat keskikokoisilla hyvinvointialueilla vuodessa kussakin ainakin 35–45 miljoonaa euroa ja pienimmillä hyvinvointialueilla yli 12 miljoonaa euroa. Suurimmilla alueilla vuosikustannus on 75–95 miljoonaa euroa.

Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen kustannuksia ei ole tarkemmin arvioitu, mutta ne ovat merkittäviä lisämenoja terveydenhuollon virheiden ja haittojen korjaamisen aiheuttaman kuluerän päälle.

Haittojen syyt ovat moninaiset

Vuosittaisia haittojen aiheuttamia kustannuksia on arvioitu eri näkökulmista, joten esitetyt arviot ovat osittain päällekkäisiä. OECD:n laskelmien perusteella Suomessa vuodeosastohoidon haittatapahtumien kustannukset ovat terveydenhuollon kokonaismenoista 3 % (409 miljoonaa euroa) ja painehaavat 2–3 % (350–525 miljoonaa euroa). Hoitoon liittyvien infektioiden kustannustaakka on 200–500 miljoonaa euroa.

Suomessa pidetään tilastoja vain korvattujen potilasvahinkojen summista, joista on saatavilla tarkat tiedot alueittain. Potilasvahinkokorvaukset ovat vuosittain noin 40 miljoonaa euroa. Summat ovat vain murto-osa todellisista kuluista ja pitävät sisällään vain korvaukset, jotka maksetaan potilaalle vahingosta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta tai itse vahingosta. Terveydenhuoltojärjestelmälle muodostuneet kulut potilasvahingon hoitamisesta mahdollisen pitkittyneen sairaalahoidon, uuden leikkauksen tai kalliin lääkityksen takia jäävät pimentoon.

Suoranaisten haittojen aiheuttamien kustannusten ohella taloudellista kuormaa aiheutuu prosessien poikkeamista. Korvatuista potilasvahingoista 20–25 % liittyy hoito- ja diagnoosiviiveisiin. Päivystyksissä sattuneista korvatuista potilasvahingoista jopa 75 % on ollut erilaisia diagnoosin viiveitä (3). Päivystysruuhkat ja kasvaneet matkat vaarantavat oikea-aikaisen hoidon. Diagnoosiviiveet ovat tutkimusten mukaan tavallisimpia akuuttihoidon ja perustason potilasturvallisuusriskejä, ja ne voivat aiheuttaa vakavia seurauksia erityisesti esimerkiksi murtumien, sydän- ja verisuonitautien tai syöpien havaitsemisen osalta.

Lääkityshaittoja esiintyy viidenneksellä sairaalapotilaista, erityisesti iäkkäillä, ja ne aiheuttavat neljänneksen heidän erikoissairaanhoitonsa päivystyskäynneistä. Lääkkeiden haittavaikutusten aliraportointi on tavallista, vaikka lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat ovat yleisiä ja voivat aiheuttaa potilaille vakavia haittoja. Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuosittaiset kustannukset olivat lähes 800 000 euroa, ja ne liittyivät pääosin henkilöstön työaikaan ja ylimääräisiin hoitotoimenpiteisiin (4). Koko Suomen terveydenhuoltoon ekstrapoloituna lääkehoidon vaaratapahtumat aiheuttavat noin 15,5 miljoonan euron vuosikulut.

Ratkaisuja kohti

Jopa 40–80 % erityyppisistä hoitoon liittyvistä haitoista voidaan välttää käyttämällä tunnettuja hyviä käytäntöjä ja suojauksia. Haitoista joka neljäs on lääkehaitta ja ainakin kolmannes johtuu toimenpidekomplikaatioista ja hoitoon liittyvistä infektioista.

Neljä viidestä painehaavasta olisi ehkäistävissä arvioimalla yksilöllistä painevaurioriskiä, tarkkailemalla ihoa, käyttämällä suojavälineitä sekä huolehtimalla ravitsemuksesta, asentohoidoista ja varhaisesta mobilisaatiosta.

Suurin osa ikääntyneiden kaatumisista olisi ehkäistävissä huolehtimalla ympäristön riskittömyydestä ja välttämällä keskushermostoon vaikuttavia lääkehoitoja ja monilääkitystä.

Ikääntyneiden toimintakyvyn säilyttäminen sekä varhaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut vähentäisivät raskaammista palvelumuodoista aiheutuvia kustannuksia. On näyttöä siitä, että aktiivinen resurssien suuntaaminen lasten, nuorten ja perheiden varhaista puuttumista painottaviin palveluihin vähentää lastensuojelun raskaitten palvelujen käyttöä.

Hoitoon pääsyn heikentäminen pahentaa sairauksia ja lisää vaativamman hoidon tarvetta. Edenneen sairauden hoito on kallista, joskus aktiivihoidosta on luovuttava, ja hoitojen haittavaikutukset ovat vakavampia. Mitä vakavampi seuraus, sitä nopeampi reagointi on tarpeen.

Virheelliset diagnoosit, lääkehaitat ja lääkitysvirheet, leikkauskomplikaatiot, infektiot, pitkittyneet hoitojaksot vuodeosastolla, teho-osastolla ja kuntoutuksessa sekä työ- ja toimintakyvyn menetykset aiheuttavat vältettävissä olevia kustannuksia. Henkilöstön työaikaa kuluu haittojen korjaamiseen, mikä vie huomattavan resurssin ja kuormittaa lisäksi työntekijöiden hyvinvointia.

Koska puolet tapahtumista olisi estettävissä, voidaan hypoteettisesti ajatella, että mihin ainakin 500 miljoonaa euroa vuodessa voitaisiin sotessa vapauttaa, jos haittoja vältettäisiin turvallisuusmenetelmillä. 

Käytännössä hyöty tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sairaalapaikkoja ja leikkaussaleja voidaan käyttää tehokkaammin, jos potilaat eivät tarvitse pidempiä hoitojaksoja tai useita leikkauksia virheiden korjaamisen takia. Kun resursseja ei tarvitse käyttää virheiden korjaamiseen, niitä voidaan käyttää palvelujen tuottamiseen sujuvammin ja oikea-aikaisemmin.

——————–

1. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 7/2021. Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta. https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Tarkastus-7-2021-Potilas-ja-asiakasturvallisuuden-ohjaus-ja-seuranta.pdf

2. Sanna-Maria Kivivuori. 8.9.2025. Potilasturvallisuutemme ei ole hyvää kansainvälistä tasoa. Mielipide. Helsingin Sanomat.

3. Potilasvahinkotietoa 1/2022 – Päivystysten potilasturvallisuus

4. Jonna-Carita Kanninen, Tuija Pakkala. 15.5.2025. Lääkehoidon vaaratapahtumien kustannukset hyvinvointialueelle. NO HARM -lehti.