NO HARM -artikkelit
Asiakas- ja potilasturvallisuuden koulutusta ja opetusta halutaan kehittää ja yhtenäistää. Tähän työhön perustetaan osaamiskeskuksia, joiden verkostoon kootaan yliopistoja, korkeakouluja, toisen asteen oppilaitoksia, hyvinvointialueita, kolmannen sektorin toimijoita ja asiantuntijajärjestöjä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus tarjosi yhteistyökumppaneilleen viestinnällistä esiintymis- ja vaikuttajakoulutusta. Kouluttajana toimi Helena Åhman, joka on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun keskusteluälykkyyden ja mielen johtamisen työelämäprofessori sekä palkittu tietokirjailija ja valmentaja.
Itä-Suomessa on tehty jo kymmenen vuoden ajan tiivistä verkostoyhteistyötä eri hyvinvointialueiden välillä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Verkostossa laadittuja ja toimivaksi todettuja malleja hyödyntämällä säästetään niukkoja asiantuntijaresursseja.
Alkukesällä 2024 julkaistiin ensimmäinen maailmanlaajuinen potilasturvallisuusraportti. Se tarjoaa kattavan katsauksen potilasturvallisuuden edistymisestä eri maissa. Global Patient Safety Action Plan 2021–2030-toimintasuunnitelman toteutus etenee suunnitellusti, vaikka monilla keskeisillä osa-alueilla kehitys on ollut hidasta.
Pohjoismaisena yhteistyönä tehty potilasturvallisuuden osaamisen ja taitojen viitekehys ”A Nordic framework for knowledge and skills in patient safety” on julkaistu. Sillä on tarkoitus yhtenäistää osaamisvaatimuksia ja koulutusta WHO:n potilasturvallisuuden tavoiteohjelman mukaisesti. Näin voidaan varmistaa yhdenmukainen ja parempi osaaminen ja turvallinen hoito myös silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä siirtyy maasta toiseen.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on yhteistyössä hyvinvointialueiden sekä koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden kanssa luonut työkalun, joka kokoaa asiakas- ja potilasturvallisuuden laajan sisällön. Työkalu on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien ja opintojaksojen kuvausten arviointiin. Arviointi kohdistuu asiakas- ja potilasturvallisuuden opetukseen.
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, hän tarvitsee varhaiskasvatuksessa ja koulussa tukea insuliinihoitoonsa. Tuen antajaa ei aina löydy, mikä vaarantaa lasten yhdenvertaisuuden.
Chat on tukimuotona vaativa ja tarkastikin valvottuna haasteellinen. Chatit ovat tärkeä lisä nuorten mielenterveyden tueksi, mutta niillä ei ratkaista nuorten mielenterveyskriisiä.
Digitaalinen osaaminen nähdään nykyisin kansalaisten perustaitona ja digiosaamista tarvitaan arjesta selviämiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat digitalisoituneet. Hyvinvointialueiden tulee huolehtia asiakkaiden digituesta, jotta he kykenevät käyttämään palveluita.