Merja Sahlströmin blogikirjoitus: Mittarit ja indikaattorit haavoittuvien ryhmien turvana – Miten tiedolla johdetaan turvallisempia palveluja?
Turvallisuus on jokaisen oikeus – myös silloin, kun omat voimavarat eivät riitä pitämään siitä itse huolta. Ikääntyneet, omaishoitajat ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät nuoret ovat esimerkkejä ryhmistä, joiden palvelutarpeet ovat moninaisia ja joiden asema yhteiskunnassa voi olla erityisen haavoittuva. Heidän turvallisen hoidon, hoivan ja palvelun varmistaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollolta valppautta, ennakointia ja kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Pohjanmaan hyvinvointialueella Prima Botnia -hankkeessa koostettiin kaksi mittaristoa, joiden avulla voidaan tunnistaa edellä mainittujen haavoittuvien ryhmien palvelutarpeita, arvioida palveluiden laatua ja turvallisuutta sekä tukea tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Ei pelkkiä suoritteita vaan myös vaikutuksia ja kokemuksia
Palvelujärjestelmämme on perinteisesti mitannut suoritteita: kuinka monta kotikäyntiä tehtiin tai kuinka nopeasti palvelu tarjottiin. Sen sijaan vaikutusten − kuten asiakkaan tai potilaan elämänlaadun, toimintakyvyn tai koetun turvallisuuden − mittaaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Erityisen vähän mittaamme vaikuttavuuden kannalta olennaista asiakkaan raportoimaa kokemus- ja toimintakykytietoa.
Mittaristot kokoavat ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa yhteen ikääntyneiden, omaishoitajien ja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien nuorten mittareita ja indikaattoreita. Mittaristoissa on tunnistettu laaja-alaisesti mittareita ja indikaattoreita, jotka kuvaavat hoidon, hoivan ja palvelujen turvallisuutta joko suoraan – kuten kaatumisten tai painehaavojen esiintyvyys – tai välillisesti elämänlaadun, toimintakyvyn ja palvelujen saatavuuden kautta. Tavoitteena oli tuoda näkyväksi myös sellaiset tekijät, joilla on merkittävä turvallisuusulottuvuus, vaikka niitä ei perinteisesti mielletä varsinaisiksi turvallisuusmittareiksi. Näin saadaan esille turvallisuuden näkökulmia, jotka muuten voisivat jäädä piiloon.
Mittaristot kokoavat, helpottavat ja elävät ajassa
Mittaristot on koottu tukemaan organisaatioiden työtä tilanteessa, jossa asiakas- ja potilasturvallisuutta kuvaavat mittarit ja indikaattorit ovat hajallaan, vaikeasti löydettävissä ja kirjavasti eri lähteissä. Kaikkia mittareita ei ole tarkoitus ottaa käyttöön, vaan mittaristot tarjoavat valikoiman, joista organisaatiot voivat poimia omiin tarpeisiinsa sopivat. Oleellista on, että mittareita käytetään harkiten ja hallitusti. Valinnat tehdään aina tarpeista käsin, ja niiden käyttöönotto sidotaan osaksi organisaation olemassa olevia rakenteita, prosesseja ja tietojohtamista. Näin mittaristo tukee turvallisuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamista – joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet, toimintamallit ja lainsäädäntö kehittyvät, joten myös mittaristoja tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. Ne eivät ole koskaan valmiita tai staattisia kokonaisuuksia, vaan elävät ajassa palvelujärjestelmän mukana.
Turvallisuus on yhteinen asia
Haavoittuvien ryhmien turvallinen hoito ja hoiva eivät ole yksittäisten ammattilaisten harteilla, vaan ne rakentuvat koko palvelujärjestelmän kyvykkyydestä tunnistaa tarpeet, arvioida toimintaa ja kehittää palveluja jatkuvasti. Kun turvallisuus tehdään näkyväksi – mitataan, arvioidaan ja johdetaan tiedolla – varmistetaan, että apua tarvitsevat saavat sitä oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.