Merja Jutilan blogikirjoitus: Simulaatioilla parempaa potilasturvallisuutta  

Leikkausosaston kahvihuoneessa kuuluu iloinen puheensorina. Päivän leikkauslista on saatu valmiiksi ja nyt on aika hieman höllätä ennen kotiin lähtöä.  Yhtäkkiä kahvihuoneen ovi tempaistaan auki. Järjestelijä huutaa: “Hätäsektio” ja poistuu kahvihuoneesta. Välittömästi kahvikupit jäävät pöydälle ja henkilökuntaa kiiruhtaa sektiosaliin. Saliin juostessa ajatukset pyörivät jo tulevassa toimenpiteessä. Onhan salissa tavarat valmiina? Mitä pitikään tehdä ensimmäiseksi? Ehdinkö saliin ennen potilasta? Toivottavasti kaikki menee hyvin. Sydän hakkaa, aivot sakkaavat…

Hätäsektio on koodisana, jonka kuullessaan kokeneet leikkaussalihoitajat tietävät välittömästi, mistä on kyse ja mitä on tehtävä. Jo perehdytyksen aikana hätäsektiota käydään kohtakohdalta läpi. Vaikka toiminnan perusperiaatteet on käyty läpi teorian tasolla useita kertoja, ei “oikeaa” hätäsektiota välttämättä tule kohdalle kuin harvoin.

Hätäsektiossa on aina kyse elämästä: vauvan, äidin tai molempien. Hätäsektiossa aika on aina kortilla ja leikkaussalitiimin toiminnan ja kommunikoinnin tulisi olla saumatonta, jotta henkiä voidaan pelastaa.

Jos joutuu kylmiltään hätäsektioon voi olla vaikea ymmärtää, miten tilanne vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja toimintakykyyn. Lisää haastetta tilanteesta selviämiseen tuo se, jos hätäsektiotoimintamalli ei ole tuttu. Epävarmuus toimintatavoista, omasta osaamisesta ja pärjäämisestä luovat lisää kuormitusta henkilökunnalle. Stressiä pukkaa ja kädet tärisevät.

Harjoitellaan tilanteita etukäteen

Onneksi voimme parantaa potilasturvallisuutta ja henkilökunnan hyvinvointia hätätilanteiden hoidossa harjoittelemalla tilanteita etukäteen eli simuloimalla. Simulaatiokoulutus on terveydenhuollossa vakiintunut ja turvallinen oppimismenetelmä erityisesti hätätilanteiden harjoittelussa (1, 2).

Simulaatio-oppimista pidetään turvallisena tapana kehittää tietoja, taitoja ja asenteita (3). Simulaatioita voidaan hyödyntää myös perehdytyksessä (1). ​Simulaatioharjoittelu suojelee potilaita tarpeettomilta riskeiltä (1,3), sillä säännöllinen täydennyskoulutus ja simulaatioharjoitteet edistävät asiakas- ja potilasturvallisuutta (4).

Simulaatiossa voidaan harjoitella myös tiimityötä ja kommunikaatiota

Simulointi on siis tekemällä oppimista, joka ei korvaa aitoa tilannetta, mutta valmentaa toimimaan suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja järkevällä tavalla. Simulaatioiden avulla voidaan jo etukäteen harjoitella paineistettua tilannetta ja sen hoitamista. Teknisten taitojen lisäksi simulaatioissa voidaan harjoitella ei-teknisiä taitoja, kuten tiimityötä ja kommunikaatiota. Kun toistoja saadaan useita, alkaa hätätilanteentoimintamalli ja tehokkaat kommunikaatiotavat löytyä jo selkärangasta. Tämä sujuvoittaa tiimin työtä ja lisää potilasturvallisuutta.

Palataan takaisin hätäsektiosaliin. Tiimi on ehtinyt paikalle ennen potilasta. Mieleen muistuu simulaatioharjoitus, jossa kaikki meni putkeen. Valmistelut on nytkin tehty harjoitellun toimintamallin mukaisesti. Tiimi on valmiina toimimaan, yhdessä tästäkin selvitään.

Lähteet:

1. Niemi-Murtola L. ja Tommila M. 2022, Täysimittainen simulaatioharjoittelu terveydenhuollon erityistilanteiden käyttöönoton tukena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2022;138(18):1589-94. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17008.pdf
2. MacKinnon R.J.2011, The rise of the collaborative inter-professional simulation education network? Infant journal 2011;7(1): 6-8. https://www.infantjournal.co.uk/pdf/inf_037_mul.pdf
3. Lateef F. 2010. Simulation-based learning Just like the real thing. Journal of Emergencies, Trauma, and Shock 2010; 3(4): 348-352. DOI: 10.4103/0974-2700.70743
4. STM, Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026, saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163858

———
Kirjoittaja Merja Jutila toimii leikkausosastolla instrumentoivana sairaanhoitajana ja simulaatio-ohjaajana sekä kannustaa kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia simulaatioharjoitusten pariin potilasturvallisuuden parantamiseksi

Kuva: Niina Perälä

Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä