Lasten hoidon haasteet kasvavat – asiakas- ja potilasturvallisuuspäivä nosti esiin huolenaiheita ja ratkaisuja

HUSin uuden lastensairaalan saliin ja linjoille kokoontui 380 vastasyntyneiden ja pienten lasten hoidosta ja palveluista kiinnostunutta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso totesi avauspuheenvuorossaan, että potilasturvallisuus on myös arvo, ei vain ohjeistuksia. Sen tulee ohjata kaikkea toimintaa. Panostamalla lasten ja perheiden turvallisuuteen rakennamme perustan koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Seminaarissa kuultiin 11 asiantuntijan esitykset, jotka ovat saatavilla tapahtuman verkkosivulla.

Panostus varhaisiin vuosiin kannattaa

Tutkimukset osoittavat, että lapsen ensimmäiset 1000 päivää ovat ratkaisevia elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Varhainen tuki, turvallinen hoiva ja perheiden arjen helpottaminen ovat tehokkaimpia keinoja ehkäistä myöhempiä ongelmia – sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut kaikille lapsille

Suomeen syntyy yhä vähemmän lapsia ja syntyvyys on alueellisesti epätasaista. Synnytyspelkodiagnoosien määrä Suomessa on kasvanut vuosia. Huolenaiheena on myös äitiyskuolemien nousu viime vuosina. Lisäksi rokotuskattavuus on laskenut ja kattavuudessa on alueellisia eroja.

Maahanmuuttajataustaisia synnyttäjiä on jo 17 % kaikista synnytyksistä. Maahanmuuttajataustaisten perheiden palveluiden saavutettavuus, kielelliset ja kulttuuriset haasteet on tärkeä huomioida entistä paremmin.

Palvelut tulee taata kaikille lapsille, riippumatta taustasta tai asuinpaikasta. Synnytysten keskittäminen ja pidemmät matkat voivat lisätä synnytysriskejä. Myös riski suunnittelemattomille sairaalan ulkopuolisille synnytyksille lisääntyy.

Perhelähtöisyyttä palveluihin

Vaikka raskauden, synnytysten ja pienten lasten hoito Suomessa on edelleen huippuluokkaa, on vastasyntyneiden, pienten lasten ja perheiden palveluissa huomioitava uudenlaisia haasteita: Hyvinvointierot kasvavat ja perheet eriytyivät toisistaan. Osa perheistä on kuormittuneita ja vanhemmilla on uupumusta sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Palvelujärjestelmä ei kaikilta osin vastaa perheiden tarpeisiin. Neuvolajärjestelmä on edelleen keskeinen riskien tunnistamisessa, rokotusten edistämisessä, perheiden varhaisessa tuessa ja kokonaisvaltaisessa huomioinnissa. Neuvolatoiminnan perustoiminnot, kuten raskauden ja lapsen kehityksen seuranta ei kuitenkaan enää riitä nykyvanhemmille. Yksilöllisten palvelujen tarve on kasvanut.

Miten lapsen osallisuutta toteutetaan

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja potilaslain mukaisesti lapsen mielipide on huomioitava iän ja kehitystason mukaisesti. Pienten lasten kohdalla osallisuus toteutuu useimmiten vanhempien kautta. Kuitenkin myös pieniä lapsia voidaan osallistaa eri keinoin, kuten haastattelemalla sekä leikin ja sadutuksen kautta. Lapsen ilmeet ja eleet on myös huomioitava. Lapselle pitää antaa mahdollisuus saada tietoa hoidostaan ja hoitovaihtoehdoista hänelle sopivalla tavalla.

Avoin turvallisuuskulttuuri myös lastensairauksien hoidossa

Komplikaatioiden käsittely on välttämätöntä kaikilla erikoisaloilla. Tilaisuudessa todettiin, että avoimuus ja oppiminen virheistä eivät saa rajoittua vain kirurgian puolelle – sama periaate koskee pediatriaa ja muita lasten hoidon osa-alueita.

Miten turvallisuutta voidaan parantaa?

Puheenvuoroissa nostettiin esille useita tekijöitä, jotka huomioimalla pienten lasten asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan parantaa:

• neuvolajärjestelmän vahvistamisella ja perheiden kokonaisvaltaisella tuella
• moniammatillisella yhteistyöllä neuvolan, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä sekä avoimella turvallisuuskulttuurilla
• vanhempien ja lasten osallisuuden huomioimisella hoitoa ja palveluja koskevassa päätöksenteossa
• riskien varhaisella tunnistamisella, huomioiden mielenterveys, päihteet ja väkivalta
• henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin turvaamisella
• parantamalla tiedonkulkua.

Lasten potilasturvallisuus omaksi painopisteeksi?

Lopuksi herätettiin kysymys siitä, tulisiko lasten potilasturvallisuutta raportoida ja seurata erillisenä potilasturvallisuuden osa-alueena hyvinvointialueilla? Lasten potilasturvallisuus vaatii myös erillisiä ohjeita, strategisia painotuksia ja laadun mittareita.