Katja Iskalan blogikirjoitus: Digitaalinen terveyden lukutaito on osa potilasturvallisuutta
Osaatko kirjoittaa oireistasi ne olennaisimmat sote-keskuksen chattiin, ymmärtääkö espanjankielinen Juan etälääkärin hoito-ohjeet tai yhdistyykö hoitajan tietokone kotikäynnillä verkkoon labravastauksien tarkistamiseksi?
Digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa nopeasti, mutta onko osaaminen pysynyt kehityksen mukana?
Digitaalisella terveyslukutaidolla tarkoitetaan kykyä etsiä, löytää ja ymmärtää sekä soveltaa digitaalisia terveystietoja terveysongelmien ratkaisussa. Tutkimuksissa on osoitettu puutteita sekä ammattilaisten että kansalaisten digitaalisessa terveyslukutaidossa. Kysymys ei ole pelkästään teknisestä taidosta, vaan myös potilasturvallisuudesta. Tänä päivänä nopeasti kehittyvässä terveydenhuollon palvelujärjestelmässä terveydenhuollon ammattilaisten digitaaliset taidot ovat yhtä olennaisia kuin kliiniset taidot. Mutta miten varmistetaan terveydenhuollon ammattilaisten digiosaaminen?
Löytyykö aiheesta tutkimuskirjallisuutta?
Osana DEAHL BALTIC-hanketta toteutettiin Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen toimeksiannosta mukailtu kartoittava kirjallisuuskatsaus. Katsauksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva terveydenhuollon henkilöstön digitaalisesta terveyslukutaidon arviointimenetelmistä potilasturvallisuuden näkökulmasta. Kartoitus toteutettiin kahdella erillisellä tiedonhaulla kansainvälisistä tietokannoista. Kartoitukseen valikoitui 33 kansainvälistä artikkelia.
Mitä kirjallisuuskartoitus paljasti?
Kartoituksen tulokset osoittivat, että tutkimuskirjallisuutta on vielä vähän, mutta sen määrä on lisääntymässä. Kirjallisuudessa kuvattiin, että yksi keskeinen osa-alue potilasturvallisuutta on ammattilaisten digitaalinen terveyslukutaito. Sen merkitys kasvaa koko ajan, kun digitalisaation rooli terveydenhuollossa vahvistuu.
Haasteiksi tunnistettiin teknologiset haasteet (laitteet, järjestelmät, teknisen tuen puute), tiedonkulku (puutteellinen viestintä, väärinymmärrykset, puutteelliset digitaaliset taidot), tietoturva (yksityisyyden suoja, riskien tunnistaminen), sekä potilaiden ohjaaminen digitaalisten palveluiden käytössä (potilaan taitojen arviointi, palvelujen räätälöinti). Haasteet koskevat sekä potilaita että henkilökuntaa.
Kuvio 1. Digitaalisen terveyslukutaidon haasteet.
Useat digitaalisen terveyslukutaidon arviointimenetelmät ovat itsearviointilomakkeita (esim. eHeals, HLS-EU-Q) ja potilasturvallisuuden näkökulmaa ei juurikaan sisälly arviointiin. Potilasturvallisuuden ja digitaalisen terveyslukutaidon yhteys tunnistettiin viestintäosaamisen, potilasohjauksen sekä virheiden ennaltaehkäisyn kautta, mutta arviointimenetelmissä ei järjestelmällisesti arvioida turvallisuusosaamista. Erityisen haasteen loivat teknologian käytettävyys, tietoturvan haasteet sekä henkilöstön vaihtelevat digitaidot.
Miksi tämä on tärkeää?
Digitaalinen terveyslukutaito on osa ammatillista osaamista, jonka puuttuminen voi muodostaa potilasturvallisuusriskin. Terveydenhuollon ammattilaisten digitaalinen terveyslukutaito on merkittävä osa potilasturvallisuuden ja korkealaatuisen hoidon varmistamista, jonka jatkuva kehittäminen vaatii koko organisaation sitoutumista, selkää strategista ohjausta ja johdon tukea. Jatkossa organisaatioiden tulisi vahvistaa digitaalisen osaamisen varmistamista osana laadun hallintaa. Koulutusta tulisi kohdentaa eri ammattiryhmille ja digitaalisen terveyslukutaidon kehittämisen vaikutusta potilasturvallisuuteen tulisi arvioida.
Turvallisuus on yhteinen asia!
——————
Kirjoittajat:
Katja Iskala
Sini Eloranta, johtava asiantuntija, Asiakas-ja potilasturvallisuuskeskus ja yliopettaja, Turku AMK
Liisa Keikkonen, suunnittelija, Asiakas-ja potilasturvallisuuskeskus.
Katja Iskala on hoitotieteen maisteriopiskelija Turun yliopistossa ja tämä blogikirjoitus perustuu maisterivaiheen harjoittelujakson projektityönä toteutettuun kirjallisuuskartoitukseen DEAHL BALTIC -hankkeen alkukartoitusvaiheessa.