Jusa Annevirran blogikirjoitus: Älykkään kansallisen haitta- ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Suomessa

Helmikuussa valmistuneessa diplomityössäni tutkin älykkään kansallisen haitta- ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmän kehittämistä Suomessa

1. määrittelemällä raportointijärjestelmän keskeiset vaatimukset,
2. arvioimalla kaupallisen kielimallin soveltuvuutta rakenteisten haittatapahtumailmoitusten luomiseen potilasteksteistä, ja
3. tunnistalla mahdollisuuksia ja haasteita tiedon kansalliselle käyttöönotolle ja hyödyntämiselle.

Diplomityö toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ja se yhdisti kirjallisuuskatsauksen, lääkäri- ja viranomaishaastattelut, sekä proof-of-concept (PoC)-tutkimuksen.

Työn tulokset paljastavat keskeiset vaatimukset älykkäälle kansalliselle raportointijärjestelmälle

Erilliskirjaamiselta vältytään, kun ilmoittaminen integroidaan olemassa oleviin järjestelmiin.    Ammattilaiset ovat turhautuneita nykyisten järjestelmien hajanaisuuteen ja korostavat tarvetta integroinnille, jotta päällekkäinen työ ja kirjaamistaakka kevenisivät.

Vertailtavuuden varmistaminen standardoinnin ja luokittelun avulla on olennaista tehokkaalle tiedon hyödyntämiselle. Tällä hetkellä tiedon vertailu on lähes mahdotonta, koska ilmoituskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja koodit puutteellisia. Tulevaisuudessa EHDS ja ICD-11 ovat tärkeässä roolissa kirjaamisen yhtenäistämisessä.

Aikaa säästyy ja tiedon laatu paranee, kun ilmoitukset tuotetaan ammattilaisten kirjauksista automaattisesti. Tekoälyllä mahdollisuuksia myös muissa ilmoitusprosessin vaiheissa.

Palaute ilmoittajalle on tärkeää oppimisen edistämiseksi ja käytäntöjen parantamiseksi. Ilmoittamatta jättämiseen johtaa usein käsitys ilmoittamisen turhuudesta, kun ammattilaiset eivät näe sen hyötyjä eivätkä saa palautetta ilmoituksistaan.

PoC-tutkimus osoitti kielimallin kyvyn tuottaa rakenteisia ilmoituksia vapaamuotoisista potilasteksteistä

PoC-tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielimalli kykenee tuottamaan rakenteisia haittatapahtumailmoituksia vapaamuotoisesta potilastekstistä. Malli onnistui poimimaan olennaiset tiedot ilman hallusinaatioita, mutta joitain haasteita ilmeni erityisesti haittatapahtumien tunnistamisessa ja erottelussa muista kliinisistä tapahtumista.

Kansallisen toteutuksen mahdollisuudet ja haasteet

Suurimmat esteet ovat aliraportointi ja tietojen vertailukelvottomuus, jotka juontuvat epäyhtenäisistä käytännöistä, ilmoittamisen kulttuurista ja palautteen puutteesta. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon edellytyksenä on valtakunnallinen koordinointi, yhtenäiset prosessit sekä kulttuurimuutos, jossa raportointi nähdään oppimisen ja kehittämisen välineenä. Kansallisesti kerätty ja yhtenäisesti raportoitava tieto haitta- ja vaaratapahtumista mahdollistaisi analytiikan, vertailun ja resurssien kohdentamisen, mutta sen toteutus vaatii sitoutumista, selkeää johtajuutta ja riittäviä resursseja.

Diplomityön valmistuminen merkitsi valmistumistani Aalto-yliopistosta, minkä jälkeen työt ovat jatkuneet Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa haitta- ja vaaratapahtumien kansallisen tietotuotannon uudistamisen parissa. Tutkimus tarjoaa arvokasta pohjaa älykkään, yhtenäisen ilmoitusjärjestelmän suunnitteluun ja generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen osana ilmoitusmenettelyjen uudistusta.

Diplomityö: Intelligent Patient Safety Incident Reporting – Process Design and Feasibility of Utilizing LLM for Report Generation

Hanke: Haitta- ja vaaratapahtumien tietotuotannon uudistaminen- ilmoitusmenettelyjen tiedot älykkäästi hyötykäyttöön

Lähteet

1. Slawomirski, L., & Klazinga, N. (2022). The economics of patient safety: From analysis to action (Health Working Papers). OECD.  https://doi.org/10.1787/761f2da8-en
2. Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2021). Tarkastuskertomus 7/2021 Potilas ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta. Valtiontalouden tarkastusvirasto.
   http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-507-8