Hyvinvointialueet tukevat haitta- ja vaaratapahtumatiedon uudistamista – tiedon hyödyntäminen nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi
Yhteinen viesti eri alueilta oli selkeä: uudistuksen tavoitteita pidettiin tärkeinä ja tarpeellisina. Alueiden näkemyksen mukaan haitta- ja vaaratapahtumatietoa syntyy runsaasti, mutta tieto on edelleen hajallaan useissa järjestelmissä, ilmoituskanavissa ja prosesseissa. Tämän vuoksi kokonaiskuvan muodostaminen, tiedon vertailu sekä turvallisuustiedon hyödyntäminen johtamisessa ja kehittämisessä on usein haastavaa.
Kuulemisissa nousi esiin erityisesti tarve vähentää päällekkäistä kirjaamista ja raportointia. Useat alueet korostivat, että onnistunut uudistus edellyttää tiedon tuottamisen yksinkertaistamista ja sitä, että tieto palautuu nykyistä paremmin alueiden käyttöön esimerkiksi omavalvonnan, turvallisuusjohtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi.
Hyvinvointialueilla tehdään jo laajaa kehittämistyötä
Alueilla kehitetään muun muassa rakenteista kirjaamista, tekoälyratkaisuja kirjaamisen tueksi, raportointia, tietoaltaita, tiedolla johtamisen ratkaisuja sekä turvallisuustiedon analysointia. Valmiudet uudistuksen toimeenpanoon vaihtelevat kuitenkin alueittain, mikä korostaa yhteisten kansallisten määrittelyjen ja yhteistyön merkitystä.
Monissa puheenvuoroissa korostui myös sosiaalihuollon näkökulma. Alueet pitivät tärkeänä, että sosiaalihuollon erityispiirteet, käsitteet ja tietotarpeet huomioidaan uudistuksessa omana kokonaisuutenaan eikä pelkästään terveydenhuollon ratkaisujen jatkeena.
YTA-kierroksen tuloksia hyödynnetään kokonaissuunnitelman ja tiekartan viimeistelyssä syksyn 2026 aikana. Seuraavassa vaiheessa valmistellaan eri haitta- ja vaaratapahtumakokonaisuuksia koskevia osatiekarttoja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös hyvinvointialueiden näkemyksiä tarvitaan edelleen jatkovalmistelussa, pilotointien suunnittelussa ja toimeenpanon valmistelussa.