Hanna Toiviaisen blogikirjoitus: Asiakas- ja potilasturvallisuustieto hyötykäyttöön – ja johtamisen tueksi
Tieto hajallaan ja vajaakäytössä – Suomi jäljessä muista Pohjoismaista
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on säädöksiin perustuva velvollisuus ilmoittaa haitta- ja vaaratapahtumista. Näistä kertyy runsaasti tietoa eri viranomaisille: esimerkiksi hoidon haittavaikutuksista, kuten kirurgisista komplikaatioista, hoitoon liittyvistä infektioista, lääkehoidon ja rokotteiden haitoista, sekä lääkinnällisten laitteiden vaaratilanteista. Ongelma on tiedon siiloutuminen eri viranomaisille ja eri rekistereihin, joista tietoja ei analysoida eikä raportoida järjestelmällisesti. Myös hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin kertyy paljon asiakas- ja potilasturvallisuustietoa, jota ei hyödynnetä riittävästi. Päättäjät, ammattilaiset ja väestö jäävät ilman tietoa palvelujen turvallisuudesta ja laadusta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen tavoitteena on tuottaa asiakas- ja potilasturvallisuuden tilasta kokonaiskuva, jonka avulla voidaan seurata muutosta ja tukea vertaiskehittämistä. Jotta tilannekuvamittarit olisivat luotettavia, henkilöstö tarvitsee yksinkertaisen tavan ilmoittaa havaitsemistaan haitoista. Myös indikaattorit on määriteltävä ja tiedon siirtyminen tehtävä sujuvaksi.
Kun tieto on riittävän ehjää, voidaan asettaa yhtenäiset asiakas- ja potilasturvallisuuden kansalliset seurantamittarit tiedolla johtamisen ja ohjauksen tueksi. Muissa Pohjoismaissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuuden tietopohja ja tilannekuva on kehittyneempi.
Lainsäädäntöön tarvitaan uudistuksia
Jotta asiakas- ja potilasturvallisuustiedon tuottaminen kattavasti sote-palveluista toteutuisi, tarvitaan seuraavalla hallituskaudella uudistuksia lainsäädäntöön. Ne myös syventäisivät sote-integraatiota.
- Nykyisin asiakastietolaissa on säädetty velvoite kirjata haitta- ja vaaratapahtuma terveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Jatkossa säädökseen tulisi vastaavasti saada velvoite kirjata sosiaalihuollon haitta- ja vaaratapahtumasta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.
- Haitta- ja vaaratapahtumien sekä epäkohtien käsitteiden määrittelyä tarvitsee täsmentää vastaamaan toisiaan yhdenmukaisesti eri säädöksissä (esim. asiakastietolaki, valvontalaki).
- Turvallisuuden tilannekuvaan tarvittavan tiedon saatavuus, raportointi ja avoimuus järjestäjissä ja tuottajissa sekä valtakunnallisesti tulisi varmistaa.
- OmaKantaan ja lääkityslistaan tulisi sisällyttää haitta- ja vaaratapahtumatietojen ilmoittaminen EHDS-säädösten mukaisesti.
- Yhtenäinen asiakas- ja potilasturvallisuuslaki voisi sisältää myös haitta- ja vaaratapahtumatietojen hyödyntämisen ja niistä oppimisen menettelyt.
Haitta- ja vaaratapahtumien ilmoittaminen kaipaa älykästä uudistusta
Ilmoitusmenettelyt on uudistettava kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä. Niistä on tehtävä osa järjestämis- ja tuottamisvastuullisten tahojen omavalvontaa sekä kansallista asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus laatii STM:n toimeksiannosta kokonaissuunnitelman haitta- ja vaaratapahtumien ilmoitusmenettelyjen ja tietotuotannon uudistamisesta. Seuraavalla hallituskaudella tarvitsee varmistaa edellytykset suunnitelman toimeenpanolle. Uudistuksen idea on, että säädösten ja viranomaismääräysten perusteella ilmoitettava tieto kertakirjataan suoraan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, joista se siirtyy tietorakenteiden ja uusien teknologioiden avulla viranomaisille ja kertyy kansalliseen tietovarantoon.
Tilannekuva- ja vertailutiedon raportointi alueellisista ja kansallisesta tietovarannoista palvelee tietojohtamisen ja kehittämisen tarpeita. Asiakokonaisuuden sisältyminen valtionhallinnon tietohankkeisiin on tarpeen tavoiteltujen uudistusten saavuttamiseksi.
Periaatteina tulisi olla:
- Henkilötunnisteeseen yhdistettävä ja kertakirjattu tieto. Näin vältetään saman asian ilmoittaminen moneen kertaan eri muotoisena.
- Ammattilaisten päällekkäisen kirjaamisen ja hallinnollisen työtaakan vähentäminen ja tiedon siirron sujuvoittaminen
- Tekoälyn ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Ne mahdollistaisivat ennakoinnin, reaaliaikaisen oppimisen syötteiden ja palautteiden avulla sekä ilmoitusten automaattisen analysoinnin.
- Tiedon monikäyttö eri tarkoituksiin.
Ilmoitusmenettelyjen älykkäällä uudistamisella syntyisi merkittäviä säästöjä ajassa, henkilöstöresurssissa ja kustannuksissa. Samalla siirryttäisiin palvelujärjestelmän tietojohtamisessa tosiasiallisen turvallisuustiedon käyttöön päätöksenteon tukena.
Kun tieto olisi eri tasoilla avointa valtakunnallisesti, päättäjille, palvelunjärjestäjille ja -tuottajille, ammattilaisille ja väestölle, se lisäisi läpinäkyvyyttä ja väestön luottamusta palvelujärjestelmään, sekä auttaisi myös osaltaan vähentämään hoidossa ja palveluissa syntyviä haittoja.
Älyteknologiat avaavat myös kasvun
Suomella on nyt mahdollisuus nousta kansainväliseksi edelläkävijäksi älykkäässä asiakas- ja potilasturvallisuuden tietotuotannossa. Teknologioiden murrosvaihe on paraillaan käynnissä. Tästä voi myös syntyä uusia kansainvälisesti kiinnostavia kehittämishankkeita, joissa Suomi voi näyttää olevansa kokoaan suurempi toimija maailmalla.
Investoimalla ilmoitusmenettelyjen modernisointiin, tekoälyn hyödyntämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen alueet ja valtiovalta voisivat seurata säännöllisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannetta, voitaisiin ennakoida riskejä ja kohdentaa korjaustoimet tehokkaimmin sinne, missä on suurin tarve. Joka toinen virhe ja haitta olisi vältettävissä, toiminta tehostuisi ja euroja säästyisi. Asiakas- ja potilasturvallisuus paranisi ja inhimillinen kärsimys vähenisi.
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuden pettämisen kustannukset. NO HARM -lehti 2/2025.
Tietotuotanto, tilannekuvan seuranta ja tiedolla johtaminen asiakas- ja potilasturvallisuuden kivijalaksi ja perustaksi. Uusi Suomi 16.4.2025