Elina Hanslianin blogikirjoitus: Suomesta turvallisen lääkehoidon mallimaa 2026
Lääkehoito on hyvä esimerkki siitä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja turvallisuutta kehitettäessä toimintaa tulee tarkastella yli yksikkö- ja organisaatiorajojen.
Lääkehoitoprosessi sisältää monia eri vaiheita, siihen osallistuu lääkkeen käyttäjän lisäksi useita eri ammattilaisia ja lääkehoitoa toteutetaan hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä.
Osaan lääkkeistä liittyy virheellisesti käytettynä suurentunut vakavan haitan riski ja toisaalta myös osa potilasryhmistä on alttiimpia lääkehoidon haitoille. Lääkkeiden käyttö on usein pitkäaikaista, mutta harvoin muuttumatonta. Useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö ja useat samanaikaiset sairaudet vaikeuttavat lääkehoitojen hallintaa entisestään.
Turvallisuus ei ole ainoa syy, miksi sujuvien ja asiakaslähtöisten hoitoketjujen puolesta on puhuttu jo pitkään.
Apteekissa työskennellessäni olen huomannut, että yhteistyötä muiden lääkehoitoon osallistuvien ammattilaisten kanssa ei juurikaan ole, jolloin hoitoketju ei muodostu lääkkeen käyttäjän näkökulmasta sujuvaksi.
Apteekin asiakkaat pyytävät usein farmasian ammattilaista välittämään tietoa lääkehoidon onnistumisesta muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valitettavasti toimivaa viestintäkanavaa tähän tarkoitukseen ei ole olemassa. Toisaalta moniammatillisen yhteistyön puute on kokemukseni mukaan saanut aikaan sen, että usein farmasian ammattilaiset näyttäytyvät asiakkaiden silmissä vain lääkkeen myyjinä.
Ammattikuntien omat sisäiset koodistot, perinteet ja autonomisuuspyrkimykset ovat haaste sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiselle, mutta hankaloittavat yhteistyömallien rakentamista myös toiminnan tasolla.
Lääkkeet muodostavat terveydenhuollon kustannuksista noin 15%.
Suurin osa lääkkeistä käytetään avohoidossa ja merkittävä osa hoidossa tapahtuvista vaaratapahtumista liittyy lääkehoitoon.
Ihmettelen, miten meillä on varaa olla tekemättä yhteistyötä lääkkeiden järkevän ja turvallisen käytön varmistamisessa. Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena ei ole vähentää erityisosaamisen merkitystä, vaan tuoda lisäarvoa potilaan tai asiakkaan hoitoon tai palveluun.
Uuden kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian valmistelutyö vuosille 2022 – 2026 on käynnistynyt. Tavoitteena on tehdä Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuoteen 2026 mennessä.
Ilokseni olen huomannut, että asiakas- ja potilasturvallisuus on ollut tulokulma, joka on saanut eri ammattiryhmien edustajat saman pöydän ja yhteisen tavoitteen äärelle.
Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että potilaan tai asiakkaan turvallisuus on palvelun ja hoidon ‒ esimerkiksi lääkehoidon ‒ perusta.
Rehellinen ja avoin keskustelu potilaan tai asiakkaan turvallisesta hoidosta, hoivasta ja palvelusta on se mitä tarvitsemme. Tehdään Suomesta yhdessä myös turvallisen lääkehoidon mallimaa!
———
Kirjoittaja Elina Hanslian on proviisoriopiskelija ja korkeakouluharjoittelijana Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa.
Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä