Sanna Kasken blogikirjoitus: On tehtävä päätös – haluammeko säilyttää suomen tieteen ja asiantuntijatyön kielenä?
Turvallisuutta lisää se, että asiakas- ja potilasturvallisuuden keskeiset termit on selkeästi määritelty. Tällöin kaikilla on sama käsitys siitä, mistä milloinkin puhutaan. Tähän tarpeeseen luotiin keskuksen nettisivuille Asiakas- ja potilasturvallisuuden termipankki, jota päivitetään jatkuvasti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.
Samalla asiakas- ja potilasturvallisuuden sanastoa käännetään suomeksi. Viime vuonna käännettiin Oheiskärsijä-toimintamalliksi menetelmä, jolla tuetaan työntekijää, joka on tehnyt virheen tai muulla tavoin ollut osallisena potilaaseen tai asiakkaaseen kohdistuneessa vakavassa vaaratapahtumassa. Englanninkielellä nimi on Second Victim.
Käännöksessä tarvitaan sekä kielen että käännettävän asian asiantuntijoita
Käännösten yhteydessä konsultoitiin Duodecimin Lääketieteen sanastolautakuntaa sekä useita asiakas- ja potilasturvallisuuden asiantuntijoita. Helppoa käännösten tekeminen ei ole. Uusi käännös kuulostaa lähes aina kömpelöltä tai oudolta ennen kuin sen käyttö vakiintuu. Tämä ongelma kuitenkin usein poistuu ajan ja käytön myötä.
Oheiskärsijä-toimintamallissa haastetta toi asian sensitiivisyys. Aiheen parissa työskentelevät asiantuntijat toivoivat termiä, joka viestii ymmärrystä vaaratapahtumassa osallisena olleen työntekijän kokemusmaailmaa kohtaan. Haluttiin myös varmistaa, että termi ei aiheuta syyllisyydentunnetta. Termi valikoitui lopulta sen pohjalta, mihin suurin osa aiheen parissa työskentelevistä pystyi sitoutumaan.
Keskustelu heijasteli sitä, että sana ei ole vain jono kirjaimia tai äänteitä. Sana kantaa mukanaan suurta määrää merkityksiä, jotka jäsentävät maailmaamme.
Eikö voisi vain käyttää englantia, kun kaikki sitä ymmärtävät?
Kielenkäyttäjien asenteet ovat merkittävässä roolissa sen suhteen, säilyykö kieli laaja-alaisessa ja monipuolisessa käytössä. Kokonaisuutena suomen kielen tilanne on vielä hyvä.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi (1) on kuitenkin osuvasti todennut, että merkittävin seikka, joka tekee suomen kielestä haavoittuvaisemman kuin monet muut samankokoiset kielet, on suomalaisten välinpitämätön suhtautuminen omaan kieleensä. Suomalaiset ovat varsin hanakoita korvaamaan suomen kieltä englannilla.
Suomen kielen lautakunnan kannanotossa (2) jo vuonna 2018 todettiin, että olemme lähellä tilannetta, jossa suomalaisessa yhteiskunnassa täytyy tehdä päätös siitä, haluammeko säilyttää oman kielemme vai luovummeko siitä toisen kielen hyväksi. Erityisesti kannettiin huolta suomen kielen asemasta tieteessä ja opetuksessa. Myös toisen kansalliskielemme ruotsin asema nähtiin rajallisena ja ennestään kapenevana.
Kielen rappeutuessa sen käyttöalue usein kapenee. Aiemmin puhuttiin kyökkikielestä, jota puhuttiin vain keittiön tai pirttien hämärässä. Nykypäivänä se voisi tarkoittaa sitä, että asiantuntija voi puhua suomea vaihtaessaan viikonlopun kuulumisia kollegan kanssa kahvitauolla, mutta oikeisiin töihin siirryttäessä vaihtuu kieli englanniksi.
Eikö asiantuntija voi asiantuntijalle viestiä englanninkielisin termein?
Englanninkielisten termien käyttöä perustellaan usein sillä, että asiantuntijan viestiessä toisille asiantuntijoille halutaan pysyä kansainvälisissä termeissä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuitenkin vain harvoin asioita, jotka ovat asiantuntijoiden keskinäisiä. Järjestelmällä ei ole itseisarvoa, vaan se on olemassa asiakkaita ja potilaita varten.
On keskeinen osa turvallisuutta, että asiakkaille ja potilaille pystytään viestimään asioista ymmärrettävällä tavalla. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiedon tulee välittyä myös poliittisille päättäjille sekä kansalaisille laajemmin.
Tule mukaan talkoisiin!
Talkoisiin asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamisesta kielen kautta voi osallistua ilmoittamalla Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukseen termeistä, jotka olisi hyvä kääntää tai lisätä termipankkiin. Pidetään yhdessä huolta, että suomea voi jatkossakin puhua muuallakin kuin kahvi- tai lounastauoilla!
———
(2) Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman – Kotus