Siirry sisältöön
Blogi

Blogikirjoitus: Asiakas- ja potilasturvallisuusosaaminen on avain laadukkaaseen sote-palveluun ja kustannussäästöihin  

Turvalliset sote-palvelut varmistetaan vain, jos meillä on riittävästi osaavia sote-alan ammattilaisia. Peruskoulutuksella on siinä keskeinen rooli. Tulevien ammattilaisten on saatava kattava ja laadukas koulutus, joka valmistaa heidät kohtaamaan työelämän haasteet asiakas- ja potilasturvallisuusnäkökulmasta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntyminen, resurssien niukkuus, yhdenvertaisuus, digitalisaatio ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä. Sote-uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua.

Asiakas- ja potilasturvallisuus on puolestaan laadunhallinnan keskiössä ja sen kehittäminen sekä siihen liittyvä osaamisen varmistaminen ovat välttämättömiä, jotta palveluilla voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden opetus on huomioitu suomalaisissa sote-alan koulutuksissa melko hyvin

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa tehtiin selvitys, miten WHO:n määrittelemät asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamisalueet näyttäytyvät tällä hetkellä suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa. Pyysimme joukon sosiaali- ja terveysalan tutkintokokonaisuuksien asiantuntijoita arvioimaan opetussuunnitelmien nykytilan. Arvioinnissa hyödynnettiin opetussuunnitelmien arviointityökalua (1). 

Keskeinen tulos oli se, että lääketieteellisissä koulutuksissa (sisältäen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukset) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksissa (sisältäen laillistetut ja nimikesuojatut ammattihenkilöt), on asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamissisällöt huomioitu melko hyvin.

Näyttää siltä, että heikoimmin osaamissisällöistä opetuksessa huomioitiin systeemien ja kompleksisuuden turvallisuusvaikutukset, inhimillisten tekijöiden vaikutukset sekä vaaratapahtumista oppiminen.

Ymmärrys systeemien ja kompleksisuuden turvallisuusvaikutuksista liittyy organisaatiotasoisten virheiden rooliin turvallisuuden varmistamisessa. Inhimilliset tekijät liittyvät siihen, kuinka esimerkiksi fyysinen, psykososiaalinen ja digitaalinen työympäristö vaikuttavat henkilön kykyyn työskennellä turvallisesti. Ne liittyvät myös tietoon siitä, kuinka stressi ja väsymys vaikuttavat tilannearvioon, päätöksentekokykyyn ja suorituskykyyn.

Vaaratapahtumista oppiminen on keskeistä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Kliinisessä työssä vaaratapahtumista kerätään tietoa ja tämän tiedon hyödyntäminen on oleellista ennaltaehkäisemään uusien vaaratapahtumien syntymistä. Organisaatioiden tulee tunnistaa riskejä jo ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi ongelmiksi.

Asiakas- ja potilasturvallisuus ei näyttäydy opetuksessa kokonaisuutena

Vapaamuotoisissa kommenteissa toistui havainto siitä, että asiakas- ja potilasturvallisuutta vähintäänkin sivutaan useissa opintojaksoissa, mutta se ei näyttäydy sote-alan koulutuksissa eheänä kokonaisuutena.

Riskinä tunnistettiin, että kokonaisuuden hahmottaminen saattaa jäädä puutteelliseksi ja joltain osin abstraktiksi käytettyjen termien osalta. Lisäksi havaittiin, että joistain koulutuksista puuttuu potilasturvallisuuteen liittyvät keskeiset sisällöt, kuten esimerkiksi potilasturvallisuutta korostavan toimintamallin läpikäyminen (CRM malli), riskienhallinta ja potilasturvallisuuskulttuuri.

Entäpä asiakas- ja potilasturvallisuuskoulutus maailmalla

Dissanayake ym. (2024) tarkastelivat integroidussa kirjallisuuskatsauksessaan hoitotyön opiskelijoille suunnattua potilasturvallisuuden opetusta. Aineistoon sisältyi yhteensä 20 tutkimusta vuosilta 2011-2022 ympäri maailmaa. Tulokset osoittivat, että haasteita oli kolmesta näkökulmasta, jotka olivat teorian ja käytännön yhteensopimattomuus, kouluttajien puutteellinen asiantuntijuus potilasturvallisuuteen liittyen sekä opetussuunnitelmien sisällön sirpaleisuus potilasturvallisuuden osalta. Tutkijat ehdottivat tiiviimpää vuoropuhelua koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille, kouluttajien kouluttamista sekä omaa potilasturvallisuuden koulutuskokonaisuutta opetussuunnitelmiin samalla painottaen aiheen harjoittelua muissakin kokonaisuuksissa. (2.)  

Osaamiskeskukset edistävät sote-ammattilaisten turvallisuusosaamista

Osaamisen päivitys ja varmistaminen ovat yhä tärkeitä, kun tutkintotodistukset taskussa siirrytään työelämään. Siellä edellytetään jatkuvaa kehittymistä ja uusien taitojen omaksumista myös asiakas- ja potilasturvallisuuden osalta. Tämän tueksi ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa koulutusta ja toimintatapojen päivitystä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille perustetaan asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamiskeskuksia, jotka edistävät kansallisesti alueellisten jatkuvan oppimisen keskusten muodostamista. Keskusten tehtävä on edistää ja ylläpitää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten systemaattista turvallisuuden perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta.

Asiakas, potilas ja hänen läheisensä hyötyvät ammattilaisen osaamisesta turvallisena palveluna, ja hyvinvointialueet sekä muut sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatiot saavat tukea turvallisuuskulttuurin kehittämiseen ja turvallisuustyöhön. Näiden seurauksena on odotettavissa kustannussäästöjä ja laadun paranemista.

Lähteet

  1. Eloranta S. Uusi työkalu opetussuunnitelmien arvioimiseen, saatavilla: Uusi työkalu opetussuunnitelmien arvioimiseen – Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus (asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi
  2. Dissanayake  A, Dharmasena KP, Warnakulasuriya SSP. 2024. Challenges of integrating patient safety into nursing curricula: An integrative literature review. Journal of Patient Safety and Risk Management; 29 (1): 8-35. https://doi.org/10.1177/25160435231222808

———
Kirjoittajat:
Riikka Maijala, erityisasiantuntija, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Sini Eloranta, erityisasiantuntija, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus

Lue keskuksen muut blogikirjoitukset täältä