Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen viesti puoliväliriiheen: Tietotuotanto, tilannekuvan seuranta ja tiedolla johtaminen asiakas- ja potilasturvallisuuden kivijalaksi ja perustaksi
Hoitovirheiden ja haittojen korjaaminen maksaa Suomelle vuosittain yli miljardi euroa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan. Sosiaalihuollon turvallisuuden pettämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia on vaikeampi arvioida. Tutkimusten mukaan jopa puolet hoitoon liittyvistä virheistä voidaan estää ennakoimalla ja riskejä hallitsemalla. Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen on keskeinen keino lisätä laatua, saavuttaa säästöjä ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisen hoidon, hoivan ja palvelujen toteutumisesta.
Haitta- ja vaaratapahtumien ilmoitusmenettelyt ja älyteknologioiden hyödyntäminen avainasemassa
Puoliväliriihi on hyvä hetki päättää toimista, jotka vahvistavat valoisampaa tulevaisuutta, luovat uusia mahdollisuuksia ja lisäävät kansalaisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin.
On aika investoida tulevaisuuteen vauhdittamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden haitta- ja vaaratapahtumien ilmoitusmenettelyjen uudistamista hyödyntämällä älyteknologioita, kehittämällä haitta- ja vaaratapahtumien tietotuotantoa sekä ottamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden tietopohja osaksi sote-tiedon hyötykäyttämistä. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus olla yksi kansainvälisistä edelläkävijöistä kehittämässä uusia innovaatioita ja AI-ratkaisuja paraillaan käynnissä olevassa teknologioiden murrosvaiheessa. Kertakirjaamiseen pohjautuvilla ratkaisuilla säästetään myös aika-, henkilö- ja tietojärjestelmäresurssia – ja vastataan samalla palvelujärjestelmän haasteisiin ja ammattilaisten toiveisiin kirjaamisen vähentämisestä.
Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin kertyy runsaasti tietoa vaaratapahtumista ja hoidon haittavaikutuksista, mutta tätä tietoa hyödynnetään riittämättömästi. Tilannekuvaa seuraamalla voidaan ennakoida riskejä ja kohdistaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sinne, missä tarve on suurin. Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi tiedolla johtamista ja henkilöstön turvallisuusosaamista tulee vahvistaa. Näin vältetään turhia kuluja, toiminta tehostuu, ja asiakkaiden ja potilaiden oikeudet turvalliseen palveluun ja hoitoon toteutuvat. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus jakaa tietoa päätöksenteon tueksi mittareista, joilla seurataan turvallisuuden tilaa ja arvioidaan muutosten vaikutuksia.
Osaavan työvoiman riittävyys on asiakas- ja potilasturvallisuuskysymys
Hyvinvointialueiden ja sote-ammattihenkilöitä kouluttavien organisaatioiden yhteistyö on keskeistä osaamisen kehittämisessä. Näin voidaan varmistaa, että ammattilaiset saavat tarpeellisen koulutuksen koko työuransa ajan. Henkilöstön osaaminen ja hyvien turvallisuuskäytäntöjen noudattaminen ovat olennaisia asiakas- ja potilasturvallisuudelle. Koulutus, perehdytys ja osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä. Hyvä johtaminen ja toimiva esimiestyö tukevat sekä työhyvinvointia että turvallisuutta. Koulutukseen panostaminen tuottaa sekä taloudellisia että inhimillisiä hyötyjä.
Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus turvalliseen palveluun ja hoitoon
Jokaisella on oikeus turvallisiin ja asianmukaisiin palveluihin. Maailman terveysjärjestön julkistamat potilasturvallisuusoikeudet sisältävät muun muassa pätevän henkilökunnan, turvalliset toimitilat, tiedonsaannin ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon. Uusien palvelumuotojen, kuten etä- ja digitaalisten palvelujen, on oltava turvallisia ja saavutettavia kaikille. Asiakkaiden ja potilaiden antaman palautteen avulla voidaan parantaa laatua ja lisätä luottamusta.
Lisätietoja antavat:
Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 485 5493, hanna.toiviainen(a)ovph.fi
Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, p. 040 579 5482, tuija.ikonen(a)ovph.fi
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuus puoliväliriihessä 2025 – Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus