Asiakas- ja potilasturvallisuus puoliväliriihessä 2025

Puoliväliriihi on hyvä hetki päättää toimista, jotka vahvistavat valoisampaa tulevaisuutta, luovat uusia mahdollisuuksia ja lisäävät kansalaisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. On aika investoida tulevaisuuteen vauhdittamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden haitta- ja vaaratapahtumien lakisääteisten ilmoitusmenettelyjen uudistamista hyödyntämällä älyteknologioita, kehittämällä haitta- ja vaaratapahtumien tietotuotantoa sekä ottamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden tietopohja osaksi sote-tiedon hyötykäyttämistä eri yhteyksissä.

Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus olla yksi kansainvälisistä edelläkävijöistä kehittämässä uusia innovaatioita ja AI-ratkaisuja parhaillaan käynnissä olevassa teknologioiden murrosvaiheessa. Kertakirjaamiseen pohjautuvilla ratkaisuilla säästetään myös aika-, henkilö- ja tietojärjestelmäresurssia – ja vastataan samalla palvelujärjestelmän haasteisiin ja ammattilaisten toiveisiin kirjaamisen vähentämisestä.

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin kertyy runsaasti tietoa vaaratapahtumista ja hoidon haittavaikutuksista, mutta tätä tietoa hyödynnetään riittämättömästi. Tilannekuvaa seuraamalla voidaan ennakoida riskejä ja kohdistaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä sinne, missä tarve on suurin.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi tiedolla johtamista ja henkilöstön turvallisuusosaamista tulee vahvistaa. Näin vältetään turhia kuluja, toiminta tehostuu, ja asiakkaiden ja potilaiden oikeudet turvalliseen palveluun ja hoitoon toteutuvat. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus jakaa päätöksenteon tueksi tietoa mittareista, joilla seurataan turvallisuuden tilaa ja arvioidaan muutosten vaikutuksia.

Tilannekuvaa seuraamalla voidaan korjaustoimet kohdistaa oikein

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin kertyy paljon tietoa vaaratapahtumista, laatupoikkeamista ja haitoista. Tätä tietoa ei käytetä riittävästi tiedolla johtamiseen, riskien hallintaan tai kehittämiseen. Jos alueet voisivat seurata säännöllisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannetta, voitaisiin korjaustoimet suunnata tehokkaimmin sinne, missä on suurin tarve. Näin asiakas- ja potilasturvallisuus paranisi ja euroja säästyisi. ­­

Seurantamittareita on jo saatavilla: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut asiantuntijoiden laatimia turvallisuuden määrällisiä mittareita ja tilannekuvaa osoittavia indikaattoreita.  Niiden avulla voidaan myös seurata säästö- ja sopeutustoimien vaikutuksia asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Seurantatietoa tarvitaan

Ajankohtainen kysymys on, miten tieto haittavaikutuksista, vaaratilanteista ja poikkeamista sekä mittaritieto ja omavalvonnan seurantatieto saadaan osaksi hyvinvointialueiden tiedolla johtamista, riskien hallintaa ja kehittämistä.

Alueellisilla päättäjillä ja johdolla on oltava riittävästi seurantatietoa hoidon haitoista ja palvelujen epäkohdista, jotta he voivat kantaa kokonaisvastuun asiakas- ja potilasturvallisen hoidon, hoivan ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Henkilöstöpula näkyy hoitoon pääsyn viiveinä tai esteinä. Esimerkiksi toivottu lääkärikäynti saattaa jäädä toteutumatta. Puute osaavasta henkilöstöstä ja suuri vaihtuvuus kuormittavat työssä olevia. Hyvät turvallisuustaidot lisäävät henkilöstön työhyvinvointia ja suojaavat asiakkaita ja potilaita riskeiltä ja haitoilta.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaaminen ja sen ylläpitäminen kuuluvat jokaisen sote-ammattilaisen perustaitoihin. Siihen liittyvät tiedot ja taidot lisäävät ammattilaisen työhyvinvointia ja kokemusta itsestä osaavana ammattilaisena. Osaamista lisäämällä ehkäistään vaaroja ja minimoidaan vahingot, syntyy kustannussäästöjä ja laatua tekemiseen sekä vähennetään inhimillistä kärsimystä.

Turvallisuusosaamista ylläpidetään täydennys- ja työpaikkakoulutuksella, joista ei kannata säästää. Turvallisuutta luodaan ja parannetaan myös aktiivisella ja hyvällä johtamisella, toimivalla esimiestyöllä sekä tukemalla henkilöstön työhyvinvointia.

Hyvät asiakas- ja potilasturvallisuustaidot parantavat henkilöstön työhyvinvointia ja hallinnan tunnetta. Perustiedot organisaation turvallisuuskäytännöistä ja suojauksista kuuluvat perehdytykseen. Ammattilaiset on perehdytettävä myös uusien teknologioiden käyttöön.

Sote-ammattilaisten tietojen ja taitojen kehittyminen koko työuran ajan on tarpeellista turvallisen hoidon ja palvelujen varmistamiseksi.

Ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on heikentynyt. On hyvä pitää mielessä asiakkaan ja potilaan oikeudet turvallisiin palveluihin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n julistamien potilasturvallisuusoikeuksien (2024) mukaan asiakkailla on oikeus 

1. oikea-aikaisiin, vaikuttaviin ja asianmukaisiin palveluihin 
2. turvallisiin toimintatapoihin ja käytäntöihin 
3. päteviin ja kyvykkäisiin ammattilaisiin 
4. turvallisiin lääkkeisiin ja niiden turvalliseen ja rationaaliseen käyttöön 
5. turvallisiin toimitiloihin 
6. arvokkuuteen, kunnioitukseen, syrjimättömyyteen, yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen 
7. tietoon ja tuettuun päätöksentekoon 
8. pääsyyn itseään koskeviin asiakirjoihin 
9. kuulluksi tulemiseen 
10. omaan ja läheisten osallisuuteen 

Oikea-aikaisuus tarkoittaa yhdenvertaisten palvelujen saamista tarpeen ja sen kiireellisyyden vaatimalla tavalla. Tämä merkitsee julkisten palvelujen turvaamista jokaiselle hoitoa tai palvelua tarvitsevalle niin, että odottaminen tai välimatka eivät aiheuta haittaa.  

Jokaisella on oikeus luottaa siihen, että hoitoa tai palvelua antaa pätevä henkilökunta. Ammattitaito ja osaaminen näkyvät turvallisena kohtaamisena sekä hyvien työkäytäntöjen ja toimintatapojen noudattamisena.  

Uudet työmuodot eivät saa altistaa potilaita ja asiakkaita ennakoimattomille riskeille. Esimerkiksi etänä annettavien ja digitaalisten palvelujen sekä teknologian käytön on oltava potilaille ja asiakkaille saavutettavia ja turvallisia. On tärkeä varmistaa, että asiakkaat saavat palvelut, vaikka eivät pystyisi käyttämään digitaalisia palveluita. 

Jaettu päätöksenteko ja vähintään kuulluksi tuleminen omassa palvelussa on tärkeää asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja voimaantumisen kannalta. Palveluja tulee kehittää asiakkailta, potilailta ja läheisiltä kerättävän palautteen perusteella. Asiakkaiden ja potilaiden ja heidän läheistensä osallistumista asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen on lisättävä.  

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022-2026 tavoitteiden mukaan toimimalla vahvistetaan asiakkaan ja potilaan oikeuksia Suomessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163858.

Viite: WHO. Patient safety charter. World Health Organization 2024.