Asiakas- ja potilasturvallisuuden termipankki

Itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa johtava periaate. Se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Asiakasta ja potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös se, että asiakkaalla tai potilaalla on oikeus tehdä päätöksiä, jotka ovat muiden mielestä vääriä tai voivat vahingoittaa hänen omaa terveyttään tai henkeään.

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa tilanteita, joissa yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista joudutaan tilapäisesti tai pysyvästi rajoittamaan esimerkiksi terveyteen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikkumisen rajoittamista, aineiden tai esineiden haltuunottoa tai yhteydenpidon rajoittamista hoitolaitoksen ulkopuolelle.

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeuden vahvistamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa toimenpiteitä ja toimintatapoja, joilla pyritään edistämään asiakkaiden ja potilaiden kykyä ja mahdollisuuksia päättää itseään koskevista asioista.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjausta, tiedon antamista, päätöksenteon tukemista tai ympäristön muokkaamista sellaiseksi, että henkilö voi tehdä mahdollisimman paljon itsenäisiä päätöksiä.

Kantelu

Kantelun voi tehdä, jos epäilee viranomaisen toimineen lainvastaisesti. Kantelu voi kohdistua yksittäisen viranhaltijan tai virkamiehen toimintaan tai viranomaiseen kokonaisuutena.

Kanteluja käsittelevät kantelun kohteen yläpuolella olevat viranomaiset ja niiden omat valvontaelimet, valtion aluehallintovirastot, valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Kantelun ratkaiseva viranomainen kertoo päätöksessään, onko kantelun kohde sen käsityksen mukaan toiminut oikein vai ei.

Muistutus

Muistutuksen voi tehdä, jos on tyytymätön saamaansa kohteluun sosiaali- tai terveydenhuollossa. Muistutuksella ei haeta muutosta yksilöpäätökseen. Sillä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toimintayksikössä vastaisuudessa toimitaan ja kohdellaan asiakkaita.

Sosiaalihuollossa muistutus tehdään toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Terveydenhuollossa muistutuksen voi tehdä toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.

Tarkoituksena on, että muistutus käsitellään mahdollisimman lähellä paikkaa, jota se koskee, ja muistutuksen käsittelee sellainen henkilö, joka voi ratkaisuillaan nopeasti ja suoraan vaikuttaa havaittujen epäkohtien korjaamiseen.

Oikeusturvakeinot

Sosiaali- ja terveydenhuollossa oikeusturvakeinojen tarkoitus on pitää huolta asiakkaan ja potilaan oikeuksista. Oikeusturvakeinoja voit käyttää silloin, kun olet tyytymätön saamaasi hoitoon, palveluun tai kohteluun.

Oikeusturvakeinoja ovat

• kantelu
• muistutus ja valitus
• potilasvahinkoilmoitus.

Potilasasiavastaava

Potilasasiavastaava edistää terveydenhuollon potilaan oikeuksien toteutumista. Kun potilas kokee tulleensa kohdelluksi väärin terveydenhuollossa, hän voi selvitellä tilannetta potilasasiavastaavan kanssa.

Potilasasiavastaava muun muassa

• tiedottaa ja neuvoo potilaan oikeuksista ja asemasta
• neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä
• kokoaa tietoa potilaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä sekä raportoi siitä vuosittain

Potilasasiavastaavan toiminta on lakisääteistä. Valvira pitää yllä valtakunnallista rekisteriä potilasasiavastaavista. Potilasasiavastaavan yhteystiedot saa kyseisestä terveydenhuollon toimintayksiköstä. 

Potilasasiavastaavien toiminta järjestetään kokonaan julkisena toimintana. Järjestämisestä vastaavat pääosin hyvinvointialueet, joiden potilasasiavastaavat tarjoavat palveluita myös yksityisen terveydenhuollon potilaille.

Potilasasiavastaavan palvelut ovat maksuttomia.

Sosiaaliasiavastaava

Sosiaaliasiavastaava edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutumista. Kun asiakas kokee tulleensa kohdelluksi väärin sosiaalihuollon palvelussa, hän voi selvitellä tilannetta sosiaaliasiavastaavan kanssa.

Sosiaaliasiavastaava muun muassa

• tiedottaa ja neuvoo asiakkaan oikeuksista ja asemasta
• neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä
• kokoaa tietoa asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittymisestä sekä raportoi siitä vuosittain

Sosiaaliasiavastaavan toiminta on lakisääteistä. Valvira pitää yllä valtakunnallista rekisteriä sosiaaliasiavastaavista. Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot saa sosiaalivirastosta.

Sosiaaliasiavastaavien toiminta järjestetään kokonaan julkisena toimintana. Järjestämisestä vastaavat pääosin hyvinvointialueet, joiden potilasasiavastaavat tarjoavat palveluita myös yksityisen sosiaalihuollon potilaille.

Sosiaaliasiavastaavan palvelut ovat maksuttomia.

Hoitoon liittyvät infektiot

Hoitoon liittyväksi infektioksi kutsutaan sellaista bakteerin, viruksen tai sienen aiheuttamaa infektiotautia, joka on saanut alkunsa potilaan hoidon tai hoivan aikana. Käytössä on lyhenne HLI.

Leikkaustiimin tarkistuslista

Leikkaustiimin tarkistuslista on strukturoitu lista, jonka avulla leikkaustiimi tarkistaa leikkauksen turvallisuuteen liittyvät asiat joka kerta samalla tavalla. Listan tavoitteena on vähentää virheitä ja haittatapahtumia sekä parantaa tiimityötä ja viestintää.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi näyttöön perustuvan leikkaustiimin tarkastuslistan vuonna 2008. Suomeksi se on saatavilla Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen nettisivuilla.

Kehittäjäasiakas

Kehittäjäasiakas on mukana hoitojen ja palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä työntekijöiden kanssa. Hänellä on kokemusta hoitojen ja palveluiden käyttämisestä joko omakohtaisesti tai läheisen näkökulmasta.

Kehittäjäasiakas saa tehtäväänsä valmennuksen. Kehittäjäasiakkaana toimiminen ei edellytä oman tarinan tai elämäntilanteen avaamista kehittämistehtävissä.

Kokemusasiantuntija

Kokemusasiantuntijaksi kutsutaan ihmistä, jolla on kummatkin seuraavista

• omakohtaista kokemusta sairaudesta tai hoitojen tai palveluiden käytöstä
• kokemusasiantuntijan koulutus.

Kokemusasiantuntija voi olla potilas, asiakas tai läheinen. Kokemusasiantuntijoita koulutetaan hyvinvointialueilla, oppilaitoksissa, opistoissa ja järjestöissä. He toimivat esimerkiksi potilasjärjestöissä, yhdistyksissä ja hyvinvointialueilla.

Kokemusosaaja

Kokemusosaajaksi kutsutaan ihmistä, jolla on omakohtaista kokemusta joko sairastavana, kuntoutuvana, palveluita käyttäneenä tai läheisenä. Kokemustieto antaa ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle kokemuspohjaisen näkökulman. Kokemusosaajien osaamista käytetään palveluiden käyttäjien tukemiseen, ammattilaisten kouluttamiseen ja palvelujen kehittämiseen.

Termiä kokemusosaaja voidaan käyttää kattoterminä, kun viitataan kaikkiin kokemustietoa tuoviin henkilöihin sisältäen muun muassa kokemusasiantuntijat, kokemustoimijat, kehittäjäasiakkaat, vertaistukijat, vertaisohjaajat sekä asiakasraatien ja –paneelien jäsenet.

Kokemustoimija

Kokemustoimija on kokemusosaaja, joka toimii Kokemustoimintaverkostossa tai sen jäsenjärjestöissä ja on käynyt heidän järjestämänsä koulutuksen.

Vertaistukija

Vertaistukijalla keskittyy kuuntelemaan ja tukemaan yksittäistä asiakasta tai potilasta, jolla on samankaltaisia kokemuksia kuin hänelle itsellään. Vertaistukija on yleensä vapaaehtoinen, tehtäväänsä koulutettu ja vaitioloon sitoutunut.

Vertaisohjaaja

Vertaisohjaaja ohjaa vertaisryhmää, jossa ryhmäläisillä on samankaltaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään. Hän on yleensä vapaaehtoinen, tehtäväänsä koulutettu ja vaitioloon sitoutunut.

Ammattimainen käyttäjä

Ammattimainen käyttäjä tarkoittaa kaikkia niitä tahoja (organisaatioita, yrityksiä, henkilöitä), jotka ammattitoiminnassaan

• käyttävät itse tai luovuttavat potilaille tai asiakkaille lääkinnällisiä laitteita
  
• käyttävät tuotteita, jotka ovat toiminnaltaan ja riskiprofiililtaan lääkinnällisten laitteiden kaltaisia, mutta joilla ei ole lääketieteellistä käyttötarkoitusta. Näihin kuuluvat muun muassa täyteaineet sekä tatuointien ja ihokarvojen poistoon tarkoitetut laitteet. Tarkempi määrittely löytyy MD-asetuksen eli lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen (EU 2017/745) liitteestä XVI.

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö vastaa siitä, että ammattimaisen käyttäjän toiminnassa noudatetaan vaatimuksia, jotka perustuvat lääkinnällisistä laitteista säädettyyn lakiin.

Kyseisen lain vaatimuksiin kuuluu, että jokaisen ammattimaisen käyttäjän on nimettävä ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö.

Laiteturvallisuus

Laiteturvallisuus viittaa terveydenhuollossa käytettävien laitteiden turvallisuuteen.

Se kattaa kummatkin seuraavista osa-alueista:

• Laitteet ovat vaikuttavia ja turvallisia
• Laitteita osataan käyttää oikein

Terveydenhuollon laitteiden ja niiden käytön turvallisuutta edistetään kansallisella ja kansainvälisellä lainsäädännöllä: Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010, 1 §.

Lääkinnällinen laite

Lääkinnällinen laite on hoivassa tai hoidossa käytettävä tuote, jonka sen valmistaja on määritellyt käytettäväksi lääketieteelliseen tarkoitukseen. Esimerkkejä lääkinnällisistä laitteista ovat kehon ulkopuoliset laitteet ja apuvälineet, kerta-ja monikäyttöiset hoitotarvikkeet, kehon sisäiset istutteet, tietojärjestelmät ja ohjelmistot sekä laboratoriossa näytteiden tutkimiseen käytettävät laitteet.

In vitro diagnostiikkaan (IVD) liittyvät laitteet ovat myös lääkinnällisiä laitteita. Niillä tarkoitetaan laitteita, joilla tehdään elimistön ulkopuolella tutkimuksia näytteistä, jotka on otettu ihmisistä. Näytteet voivat olla otettu esimerkiksi verestä, kudosnesteestä tai kudoksesta.

Lääkinnälliseen laitteeseen liittyvä vaaratilanne

Lääkinnälliseen laitteeseen liittyvä vaaratilanne on tapahtuma, joka on johtanut tai olisi saattanut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Se johtuu lääkinnällisen laitteen

1) ominaisuuksista

2) ei-toivotuista sivuvaikutuksista

3) suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä

4) riittämättömästä merkinnästä

5) riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka

6) muusta kuin 1–5 kohdassa tarkoitetusta käyttöön liittyvästä syystä.

Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava vaaratilanteista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle sekä valmistajalle, valtuutetulle edustajalle, maahantuojalle tai jakelijalle. Tähän velvoittaa lääkinnällisistä laitteista säädetty laki.

Haitallinen yhteisvaikutus

Kyseessä on kahden tai useamman samanaikaisesti vaikuttavan lääkkeen yhdessä aiheuttama haitallinen vaikutus. Se poikkeaa samojen lääkkeiden erillisten vaikutusten summasta.

(englanniksi: harmfull interactions)

Hoidosta aiheutuva lääkehoito

Lääkkeellä hoidetaan toisen lääkkeen vaikutuksia.

Lääketurvallisuus

Lääketurvallisuus käsittää pääasiassa lääkkeeseen valmisteena liittyvän turvallisuuden. Siihen kuuluvat seuraavat asiat:

• lääkkeen farmakologisten ominaisuuksien ja vaikutusten tunteminen ja arvioiminen
• lääkkeen laadukas valmistusprosessi
• valmisteen merkitseminen ja valmisteeseen liittyvä informaatio.

Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta arvioidaan myyntilupamenettelyn avulla. Haittavaikutusten selvittäminen jatkuu myyntiluvan myöntämisen jälkeen.

(englanniksi: drug safety)

Lääketurvatoiminta

Lääketurvatoiminta viittaa tieteenalaan ja toimintaan, joka liittyy lääkkeiden haittavaikutusten tunnistamiseen, arvioimiseen, ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.

(englanniksi: pharmacovigilance)

Lääkevahinko

Lääkevahinko on ruumiillinen sairaus tai vamma tai näihin rinnastettava vakava psyykkinen sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut lääkkeestä, jota vahingon kokenut henkilö on käyttänyt.

Lääkityspoikkeama

Lääkityspoikkeama on lääkehoitoon liittyvä tapahtuma, joka joko johtaa vaaratapahtumaan tai sillä olisi edellytykset johtaa vaaratapahtumaan. Se voi johtua tekemisestä, tekemättä jättämisestä tai suojausten pettämisestä.

Huomio synonyymeistä: Samassa merkityksessä käytetään usein sanaa virhe. Virhe on kuitenkin merkitykseltään suppeampi, jonka vuoksi suositellaan poikkeama-sanan käyttöä.

(englanniksi: medication error)

Poikkeama lääkeneuvonnassa

Kyseessä on lääkityspoikkeama, joka liittyy neuvontaan ja ohjeistukseen, jota on annettu potilaalle tai muille hoidon toteuttajille.

Poikkeama tekemisen seurauksena

Lääkityspoikkeama, joka tapahtuu tietyn toiminnan seurauksena. Esimerkiksi lääke annetaan väärään aikaan, potilas saa väärän annoksen tai lääkkeellä on väärä antoreitti.

(englanniksi: error of comission)

Poikkeama tekemättä jättämisen seurauksena

Lääkityspoikkeama, joka syntyy, kun asia jätetään tekemättä. Esimerkiksi lääkitys jää antamatta.

Lääkitysturvallisuus

Lääkitysturvallisuudella tarkoitetaan lääkkeiden käyttöön liittyvää turvallisuutta.

Lääkitysturvallisuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaatioiden periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on

• varmistaa lääkehoidon toteuttamisen turvallisuus
• suojata potilasta vahingoittumasta.

Lääkitysturvallisuus käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi.

Lääkkeen alikäyttö

Lääkkeen alikäyttö tarkoittaa vähintään yhtä seuraavista:

• lääkettä käytetään liian pieninä annoksina
• lääkettä käytetään liian harvoin tai epäsäännöllisesti
• lääkkeen käyttö lopetetaan liian aikaisin

Syy tähän voi olla lääkkeen määräämisessä, annostelussa, annossa tai ottamisessa.

(englanniksi: underuse)

Lääkkeen haittavaikutus

Lääkkeen haittavaikutus on lääkevalmisteen aiheuttama haitallinen ja tahaton vaikutus. Se esiintyy seuraaviin tarkoituksiin tavanomaisesti käytettyjen annosten yhteydessä:

• sairauden ehkäisy, taudinmääritys ja hoito
• elintoimintojen palauttaminen, korjaaminen tai muuntaminen

(englanniksi: adverse reaction, adverse drug reaction, ADR)

Lääkkeen liikakäyttö

Lääkkeen liikakäyttö on yleiskäsite, joka kuvaa sitä, että lääkitystä käytetään enemmän kuin on tarkoituksenmukaista.

Lääkkeen odottamaton haittavaikutus

Lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus, jonka luonne, voimakkuus tai seuraus ei ole yhdenmukainen kyseisen lääkevalmisteen valmisteyhteenvedon kanssa.

Lääkkeen oikea käyttö

Lääkkeen oikeasta käytöstä on kyse silloin, kun seuraavat kriteerit toteutuvat:

• Lääke auttaa hoidettavaan sairauteen tai oireeseen sekä lääkkeen haittavaikutukset ovat hyväksyttävät suhteessa sen tehoon ja potilaan tilaan.
• Lääke on määrätty, toimitettu ja annettu oikein.
• Lääkkeen käytöstä on sovittu potilaan kanssa ja lääkettä on käytetty sopimuksen mukaisesti.

Lääkkeen vakava haittavaikutus

Lääkkeen vakava haittavaikutus johtaa johonkin seuraavista

• kuolema tai hengenvaara
• sairaalahoidon aloittaminen tai jatkaminen
• pysyvä tai merkittävä toimintaesteisyys tai -kyvyttömyys
• synnynnäinen anomalia tai epämuodostuma

Kyseessä on lääkevalmisteen aiheuttama haitallinen ja tahaton vaikutus. Se esiintyy seuraaviin tarkoituksiin tavanomaisesti käytettyjen annosten yhteydessä:

• sairauden ehkäisy, taudinmääritys ja hoito
• elintoimintojen palauttaminen, korjaaminen tai muuntaminen

(englanniksi: serious adverse reaction)

Lääkkeen väärinkäyttö

Lääkkeen väärinkäyttöä on potilaan toimesta tapahtuva tarkoituksellinen lääkevalmisteen liikakäyttö, jolla on haitallisia fyysisiä tai psykologisia vaikutuksia. Kyse voi olla säännöllisestä tai satunnaisesta käytöstä.

(englanniksi: drug abuse)

Lääkkeen ylikäyttö

Lääkkeen ylikäytöstä on kyse silloin, kun käytettävä lääke on potilaalle tarpeellista, mutta sitä käytetään liian suurina kerta- tai vuorokausiannoksina.

(englanniksi: overuse)

Päällekkäiskäyttö

Päällekkäiskäytöstä on kyse silloin, kun käytetään useampaa samaan terapeuttiseen tavoitteeseen tähtäävää lääkettä vaikka niiden yhteiskäytöllä ei saavuteta mitään lisähyötyä.

(englanniksi: duplicative therapy)

Väärä lääkkeen anto- tai ottoreitti

Väärästä lääkkeen anto- tai ottoreitistä on kyse silloin, kun lääkitys on tarkoituksenmukaista, mutta potilas ottaa sen tai hoitohenkilöstö antaa sen väärää reittiä.

Väärä lääkkeen antotapa

Väärästä lääkkeen antotavasta on kyse silloin, kun lääkitys on tarkoituksenmukaista, mutta potilas ottaa sen tai hoitohenkilöstö antaa sen väärällä tavalla.

Väärän lääkkeen käyttö

Väärän lääkkeen käytöstä on kyse silloin, kun potilas tarvitsee lääkettä, mutta valittua lääkettä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena, kun otetaan huomioon sairauden laatu, potilaan ominaisuudet ja muu käytössä oleva lääkitys.

Asiakastieto

Sosiaalihuollon asiakastietoja ovat kaikki sosiaalihuollossa syntyneet tai vastaanotetut henkilötiedot, jotka merkitään sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin.

Potilastieto

Terveydenhuollon potilastietoja ovat kaikki terveydenhuollossa syntyneet tai vastaanotetut henkilötiedot, jotka merkitään potilasasiakirjoihin.

Asiakas- ja potilasturvallisuus

Asiakas- ja potilasturvallisuus tarkoittaa niitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, jotka varmistavat hoidon ja palvelujen turvallisuuden sekä suojaavat asiakkaita ja potilaita vahingoittumasta. (STM)

Kun puhutaan asiakas- ja potilasturvallisuudesta, viitataan usein samaan aikaan sekä sosiaalihuoltoon että terveydenhuoltoon.

Asiakasturvallisuus

Asiakasturvallisuus sosiaalihuollossa tarkoittaa sitä, että palvelut järjestetään, tuotetaan ja toteutetaan siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen sekä taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu. (Valvira)

Potilasturvallisuus

Potilasturvallisuus tarkoittaa niitä terveydenhuollon henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, jotka varmistavat hoidon turvallisuuden sekä suojaavat potilaita vahingoittumasta. (STM)

Implementointi

Implementointi tarkoittaa sitä, että tutkittua tietoa, hyviä käytänteitä tai esimerkiksi työkaluja viedään käyttöön hyvinvointialueille ja organisaatioihin. Siihen kuuluu uuden menetelmän käyttöön ottaminen ja käytön vakiinnuttaminen.

Voidaan puhua myös käyttöön saattamisesta. Joskus käytössä on myös termi jalkauttaminen, joka ei ole suositeltava muoto.

Laadunhallinta

Laadunhallintaan kuuluvat kaikki toimenpiteet, joilla pyritään määrittämään ja saavuttamaan organisaation laatutavoitteet. Se sisältää johtamista, suunnittelua, arviointia ja toiminnan kehittämistä.

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitusvelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöllä tai palveluntuottajalla tai tämän palveluksessa olevalla henkilöllä on lakisääteinen velvollisuus tai oikeus tehdä viranomaisille ilmoitus ilman, että salassapitosäännökset sitä estävät.

Indikaattori

Indikaattori on ilmiön tai muun kohteen ominaisuus, jota käytetään ilmaisemaan jonkin toisen ilmiön tai muun kohteen olemassaoloa, tilaa tai ominaisuutta tai näissä tapahtunutta muutosta.

Esimerkkinä voidaan pitää indikaattoria, joka ilmaisee, kuinka suuri osuus 65 vuotta täyttäneistä on saanut influenssarokotuksen. Se kuvastaa ikääntyneiden rokotustoiminnan tehokkuutta. Indikaattoriin voi vaikuttaa tehostamalla ikääntyneiden terveyspalveluita ja terveydenedistämistä.

Indikaattori on laajempi käsite kuin mittari, ja se voi perustua yhteen tai useampaan mittariin.

Mittari

Mittari on menetelmä, jota käytetään kohteen mittaamiseen. Mittari antaa arvon, joka kuvaa tietyn muuttujan tai ilmiön tarkkaa tilaa.

Omavalvonta

Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu.

Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto. Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktiivista toimintaa. Siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.

Prosessi- ja rakenneindikaattorit

Prosessi- ja rakenneindikaattorit on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen työkalu, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot voivat arvioida, miten turvallisuutta tukevat rakenteet ja prosessit heidän toiminnassaan toteutuvat. Tuloksista organisaatiot voivat laatia yhteenvedon esimerkiksi osaksi julkista asiakas- ja potilasturvallisuuden vuosiraportointia.

Haitta

Haitta on potilaalle aiheutuva tilapäivänen tai pysyvä ei-toivottu vaikutus, joka voi olla fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, sosiaalinen tai taloudellinen. Haitta voi olla potilaan kokema ja/tai ammattihenkilöstön toteama.

Haittatapahtuma

Haittatapahtuma on vaaratapahtuma, joka aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle haittaa.

Haittavaikutus

Haittavaikutus on hoitomenetelmän aiheuttama haitallinen ja tahaton vaikutus. Se esiintyy sellaisten menetelmien yhteydessä, joita käytetään sairauksien ehkäisyyn, määritykseen tai hoitoon.

Haittavaikutus aiheuttaa normaalia hoitoa enemmän vähintään yhtä seuraavista:

• objektiivista lääketieteellistä haittaa potilaalle
• hoidon pidentymistä
• lisääntyneitä hoitokustannuksia.

Joskus synonyymina käytetään sanaa komplikaatio.

(englanniksi: adverde effect)

Kuuman linjan indikaattorit

Kuuman linjan indikaattorit ovat vakavia vaaratapahtumia, jotka tulee raportoida organisaation käytäntöjen mukaisesti ja joista on syytä käynnistää vakavien vaaratapahtumien tutkinta.

Listaus Kuuman linjan indikaattoreista on Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen työkalu. Sen pohjautuu on kansainväliseen Never event –listaukseen, mutta ei ole identtinen sen kanssa.

Läheltä piti -tapahtuma

Läheltä piti -tapahtuma on vaaratapahtuma, joka olisi voinut aiheuttaa haittaa potilaalle. Haitalta kuitenkin vältyttiin joko sattumalta tai siksi, että poikkeama tai vaaratilanne havaittiin ja haitalliset seuraukset pystyttiin estämään ajoissa.

(englanniksi: near miss)

Oheiskärsijä-toimintamalli

Oheiskärsijä-toimintamallista käytetään englanninkielisessä kirjallisuudessa nimitystä Second Victim. Tällä viitataan toimintamalliin, jonka avulla tuetaan työntekijää, joka on ollut osallisena potilaaseen tai asiakkaaseen kohdistuneessa vakavassa vaaratapahtumassa.

Työntekijästä, jota tuetaan Oheiskärsijä-toimintamallin kautta, käytetään nimitystä vaaratapahtuman osallinen tai virheen tehnyt työntekijä.

(huom. kirjoitetaan isolla alkukirjaimella)

Oheiskärsijäilmiö

Oheiskärsijäilmiöllä viitataan laajasti tilanteeseen, jossa potilaaseen kohdistuneella vakavalla vaaratapahtumalla on negatiivisia vaikutuksia myös työntekijään, joka on tilanteessa osallisena.

(huom. kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella)

Oheiskärsijäkokemus

Oheiskärsijäkokemuksella viitataan laajasti niihin kokemuksiin ja tunteisiin, joita sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä kokee oltuaan osallisena asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistuneessa vakavassa vaaratapahtumassa.

Tyypillisiä tunteita ovat esimerkiksi ahdistus, syyllisyys ja ammatillisen itsetunnon lasku. Oheiskärsijäkokemuksen tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää, jotta työntekijälle voidaan tarjota tukea. Ilman tukea hänen terveytensä ja työkykynsä ovat vaarassa.

(huom. kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella)

Poikkeama

Poikkeama on mikä tahansa terveydenhuollon tapahtuma, joka

• poikkeaa suunnitellusta ja sovitusta sekä
• johtaa vaaratapahtumaan tai sillä olisi edellytykset johtaa vaaratapahtumaan.

Se voi liittyä terveydenhuollon tuotteisiin, toimintatapoihin, ympäristöön tai järjestelmiin.

Se voi johtua tekemisestä, tekemättä jättämisestä tai suojausten pettämisestä.

Potilasvahinko

Potilasvahinko on potilaalle terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko. Henkilövahingon tulee olla syy-yhteydessä potilaan tutkimiseen, hoitamiseen tai näiden laiminlyöntiin.

Potilasvahingosta voi hakea korvausta tekemällä potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen (PVK). Korvauksia voi saada potilasvahingon aiheuttamista kuluista.  Päätökset pohjautuvat potilasvakuutuslakiin.

Suojaukset

Suojaukset ovat menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja estetään haitalliset poikkeamat, jotta ne eivät johda vaaratapahtumaan. Ne on tietoisesti ja järjestelmällisesti sisällytetty osaksi toimintaprosessia.

Suojauksia ovat esimerkiksi tarkistuslistat ja potilaan tunnistusranneke.

Vaaratapahtuma

Vaaratapahtuma on asiakkaan tai potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma.

Kyseessä on toinen seuraavista:

• haittatapahtuma, joka aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle haittaa
• läheltä piti -tilanne, joka olisi voinut aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle haittaa.

Vakava vaaratapahtuma

Vakava vaaratapahtuma on asiakkaan tai potilaan turvallisuuden vakavasti vaarantava tapahtuma. Se voi kohdistua myös suureen joukkoon asiakkaita tai potilaita.

Kyseessä on toinen seuraavista:

• haittatapahtuma, joka aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle vakavaa haittaa tai merkittävää pysyvää haittaa
• läheltä piti –tilanne, joka olisi voinut aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle vakavaa haittaa tai merkittävää pysyvää haittaa

Vakavaksi haitaksi katsotaan tyypillisesti jokin seuraavista:

• kuolema tai hengenvaara
• sairaalahoidon aloittaminen tai jatkaminen
• pysyvä tai merkittävä vamma
• toimintaesteisyys tai -kyvyttömyys

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. STM:n julkaisuja 2022:2.

Hoitoon liittyvät infektiot. Duodecim Terveyskirjasto. Päivitetty 21.11.2023. Viitattu 1.10.2024.

Ilmoita vaaratilanteesta – Lääkinnälliset laitteet. Fimea.fi. Viitattu 24.10.2024.

Implementointia suomeksi. Sipilä, Raija. Kustannus Oy Duodecim. 2016.

Kehittäjäasiakkaat – Kainuun hyvinvointialue. Viitattu 24.3.2025.

Kokemustoiminnan käsitteet – Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen verkkosivut. Viitattu 24.3.2025.

Kokemustoimintaverkoston verkkosivut. Viitattu 24.3.2025.

Laki lääkinnällisistä laitteista 719/2021 .Finlex.fi. Viitattu 23.10.2024.

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010. Finlex.fi. Viitattu 11.11.2024.

Laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista 739/2023. Finlex.fi. Viitattu 23.12.2024.

Lastensuojelu.info-sivusto. Ylläpitäjänä Lastensuojelun Keskusliitto. Viitattu 19.12.2024.

Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö – opas laiteosaamisen varmistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:3.

Never Events policy and framework. NHS Improvements. Revised January 2018.

Potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanasto. Stakes ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Stakesin työpapereita 28/2006.

Potilasvahingot, hoitohaitat ja hoitovirheet. Lääkäriliiton verkkosivut. Viitattu 27.2.2025.

Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivut.

Potilasvakuutuslaki 948/2019. Finlex.fi. Viitattu 27.2.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut.

Suomi.fi-verkkosivusto.

TEPA-termipankki. Sanastokeskus ry.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut.

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta – Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:31. Viitattu 22.10.2024.

Valviran eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston verkkosivut.

Vertaistalo – Terveyskylä.