Siirry sisältöön

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen ja lähtötilanteen kartoittaminen on hyvä aloittaa tunnistamalla organisaatiossa jo olemassa olevat asiakas-, potilas- ja lääkitysturvallisuusrakenteet ja -toimijat. Toimijoista kootaan alueellinen Turvallinen lääkehoito -työryhmä.

  • Lääkehoitoon liittyvien vaaratapahtumien käsittely ja niistä oppiminen
    • Mitä huomioita vaaratapahtumatilastoista nousee esiin? Mitkä ovat yleisimmät poikkeamatyypit?
    • Miten vaaratapahtumat käsitellään? Miten niistä opitaan ja tiedotetaan? Miten toimintaa kehitetään niiden pohjalta?
    • Kuka vastaa vaaratapahtumien käsittelystä? Kuka vastaa kehittämistoimenpiteistä ja niiden seurannasta?
  • Lääkehoitosuunnitelmaprosessi
    • Millä organisaatiotasoilla lääkehoitosuunnitelmat laaditaan?
    • Kuka tai ketkä vastaavat lääkehoitosuunnitelmien laatimis- ja päivittämisprosessista? Kuka tarkastaa suunnitelman? Kuka hyväksyy suunnitelman?
    • Tunteeko henkilöstö lääkehoitosuunnitelman? Onko lääkehoitosuunnitelman lukukuittaus käytössä yksiköissä?
  • Lääkehoitoprosessi
    • Onko lääkehoitoprosessi kuvattu?
      • Millä tasoilla lääkehoitoprosessi on kuvattu?  
    • Onko lääkehoitoprosessin riskit kuvattu?
      • Tunteeko henkilöstö lääkehoitoprosessin ja sen riskit?
      • Miten riskeihin on varauduttu, ja miten niitä ennaltaehkäistään?
    • Onko organisaation/yksikön riskilääkkeet määritelty?
  • Lääkelupakäytännöt ja lääkehoidon koulutus
    • Mitkä ovat osaamisen varmistamisen käytännöt?
    • Millainen on lääkelupaprosessi?
    • Mitä linjataan lääkehoitoon kouluttamattomien osallistumisesta lääkehoitoon?
    • Mitä lääkehoitoon liittyvää koulutusta on tarjolla?
  • Lääkitysturvallisuuden rakenteet
    • Mitä lääkitysturvallisuuden työryhmiä on olemassa?
    • Ketkä ovat lääkitysturvallisuuden vastuuhenkilöt?
  • Lääkitysturvallisuuden käytänteet
    • Mitkä lääkitysturvallisuuden käytänteet toimivat hyvin?
    • Mitkä ovat keskeiset lääkitysturvallisuuden haasteet?
  • Kliinisen farmasian palvelut
    • Onko farmaseutteja töissä organisaatiossa? Minkälaisissa työnkuvissa he toimivat?
    • Onko kliinisen farmasian palvelut järjestetty omalla henkilökunnalla vai ostopalveluna?
    • Millaista yhteistyötä tehdään sairaala-apteekin ja alueen avohuollon apteekkien kanssa?
  • Kliinisten farmakologien palvelut
    • Millaisissa tilanteissa kliinisten farmakologien konsultaatiot ovat käytettävissä?
  • Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa
    • Onko hoitotyön asiantuntijoiden antamia lääkehoidon ohjaus- ja neuvontapalveluja käytössä? Millaisissa tilanteissa?
  • Tiedonhallinta ja -kulku
    • Onko ajantasainen lääkitystieto niiden saatavilla, jotka sitä tarvitsevat?
    • Mihin tietojärjestelmiin kertyy tietoa potilaan tai asiakkaan lääkityksestä?
  • Lääkitysturvallisuuden tilannekuva
    • Mitä lääkitysturvallisuuden mittareita alueella on käytössä?
    • Miten mittareiden tuottamaa tietoa hyödynnetään?
  • Lääkehoitoon liittyvä omavalvonta
    • Miten lääkehoidon omavalvontaa toteutetaan, seurataan ja kehitetään?
    • Miten lääkitysturvallisuus on huomioitu omavalvonnassa?

————-

Tämän dokumentin on laatinut Lääkitysturvallisuuden kehittämislinjan ja Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimenpideohjelman strategiaryhmä 4.1.

Dokumentti on ollut kommenttikierroksella Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Asiakas- ja potilasturvallisuusverkostossa sekä hyväksytty Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen Asiantuntijaneuvostossa 13.12.2024.

Lisätietoja: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus (noharm(a)ovph.fi).

Julkaistu 9.1.2025. Julkaisija Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus.

Työkalun päivitystarve tarkistetaan vuosittain.