Siirry sisältöön
Uutiset

Ammattihenkilösääntelyn olennainen keventäminen ei ole asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta perusteltua

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskukselle toimeksiannon laatia kattava arvio sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyjen ammattien sisältämistä asiakas- ja potilasturvallisuusriskeistä. Toimeksianto liittyi ammattihenkilölainsäädännön uudistukseen, joka edellyttää merkittävää tietopohjaa ja laajojen selvitysten hankkimista.

Keskuksen arviomuistio on julkaistu osana laajempaa selvityskokonaisuutta sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla 12.2.2026: Laaja selvityskokonaisuus pohjustaa ammattihenkilölainsäädännön uudistusta – Sosiaali- ja terveysministeriö.

Selvityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen tueksi, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen arviomuistio s. 183-258.


Arviomuistio sisältää riskiarvion sekä ehdotuksen ja perustelut niistä ammateista, joita olisi riskiarvion perusteella välttämätöntä säännellä asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta myös tulevaisuudessa.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta välttämättömäksi ja oikeasuhtaiseksi arvioituna keskus esittää arviomuistiossa seuraavaa:

  1. Sääntelyn keventämien olennaisesti ei ole perusteltua asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta.
  2. Sääntelyssä kannattaisi vahvistaa osaamisen ja ammatillisen kielitaidon varmistamisen vaatimukset ja menettelyt niiden osoittamiseksi, myös koskien tilapäisesti ammattihenkilön tehtävissä toimivia.
  3. Nimikesuojattujen lähihoitajien sääntelyn muuttaminen laillistetuksi parantaisi asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista.
  4. Ensihoitajat ja erikoishammasteknikot olisi syytä käsitellä sääntelyssä omina ammattihenkilöryhminään.
  5. Psykoterapeuttien laillistamista olisi syytä harkita.
  6. Laillistetuiksi ammattihenkilöiksi koulutettavien opiskelijoiden työskentely tulisi rajata palvelussuhteeseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköön.
  7. Tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimivien tulisi olla ammattihenkilövalvonnan piirissä.
  8. Hoiva-avustajien ja henkilökohtaisten avustajien osaamisvaatimuksia ja nimikesuojausta tulisi arvioida etenkin, jos suunnitellaan muutosta säännöksiin, joilla mahdollistetaan työnjaollisia tehtävien siirtoja näille ammattiryhmille.
  9. Erittäin korkealle koulutettujen nykyisin nimikesuojattujen ammattihenkilöiden sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta voisi arvioida välttämättömyyden kannalta.
  10. Nykyistä erikoispätevyysoikeutta lääkkeenmääräämiseen voi pitää riittävänä laajuudeltaan.
  11. Lainsäädännössä tulisi vahvistaa ammattihenkilöiden päihteiden käyttöön puuttumisen keinoja.

Lisätietoja antaa: Tuija Ikonen, johtaja, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, tuija.ikonen(a)ovph.fi