Siirry sisältöön

Alueellisilla päättäjillä ja johdolla on vastuu asiakas- ja potilasturvallisen hoidon, hoivan ja palvelujen toteutumisesta

Hyvinvointialueiden muutospaineissa korostuu voimavarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen on keskeinen keino lisätä laatua, vähentää inhimillistä kärsimystä ja saavuttaa säästöjä. Tutkimusten mukaan jopa puolet hoitoon liittyvistä virheistä voidaan estää ennakoimalla ja riskejä hallitsemalla. 

Ihmisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on heikentynyt. On hyvä pitää mielessä asiakkaan ja potilaan oikeudet turvallisiin palveluihin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n julistamien potilasturvallisuusoikeuksien (2024) mukaan asiakkailla on oikeus 

  1. oikea-aikaisiin, vaikuttaviin ja asianmukaisiin palveluihin 
  2. turvallisiin toimintatapoihin ja käytäntöihin 
  3. päteviin ja kyvykkäisiin ammattilaisiin 
  4. turvallisiin lääkkeisiin ja niiden turvalliseen ja rationaaliseen käyttöön 
  5. turvallisiin toimitiloihin 
  6. arvokkuuteen, kunnioitukseen, syrjimättömyyteen, yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen 
  7. tietoon ja tuettuun päätöksentekoon 
  8. pääsyyn itseään koskeviin asiakirjoihin 
  9. kuulluksi tulemiseen 
  10. omaan ja läheisten osallisuuteen 

Oikea-aikaisuus tarkoittaa yhdenvertaisten palvelujen saamista tarpeen ja sen kiireellisyyden vaatimalla tavalla. Tämä merkitsee julkisten palvelujen turvaamista jokaiselle hoitoa tai palvelua tarvitsevalle niin, että odottaminen tai välimatka eivät aiheuta haittaa.  

Jokaisella on oikeus luottaa siihen, että hoitoa tai palvelua antaa pätevä henkilökunta. Ammattitaito ja osaaminen näkyvät turvallisena kohtaamisena sekä hyvien työkäytäntöjen ja toimintatapojen noudattamisena.  

Uudet työmuodot eivät saa altistaa potilaita ja asiakkaita ennakoimattomille riskeille. Esimerkiksi etänä annettavien ja digitaalisten palvelujen sekä teknologian käytön on oltava potilaille ja asiakkaille saavutettavia ja turvallisia. On tärkeä varmistaa, että asiakkaat saavat palvelut, vaikka eivät pystyisi käyttämään digitaalisia palveluita. 

Jaettu päätöksenteko ja vähintään kuulluksi tuleminen omassa palvelussa on tärkeää asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja voimaantumisen kannalta. Palveluja tulee kehittää asiakkailta, potilailta ja läheisiltä kerättävän palautteen perusteella. Asiakkaiden ja potilaiden ja heidän läheistensä osallistumista asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen on lisättävä.  

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022-2026 tavoitteiden mukaan toimimalla vahvistetaan asiakkaan ja potilaan oikeuksia Suomessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163858.

Viite: WHO. Patient safety charter. World Health Organization 2024. 

Hyvinvointialueet ovat huolissaan henkilöstön riittävyydestä. Henkilöstöpula näkyy hoitoon pääsyn viiveinä tai esteinä. Esimerkiksi toivottu lääkärikäynti saattaa jäädä toteutumatta. Puute osaavasta henkilöstöstä ja suuri vaihtuvuus kuormittavat työssä olevia. Hyvät turvallisuustaidot lisäävät henkilöstön työhyvinvointia ja suojaavat asiakkaita ja potilaita riskeiltä ja haitoilta.

Asiakas- ja potilasturvallisuuden osaaminen ja sen ylläpitäminen kuuluvat jokaisen sote-ammattilaisen perustaitoihin. Siihen liittyvät tiedot ja taidot lisäävät ammattilaisen työhyvinvointia ja kokemusta itsestä osaavana ammattilaisena. Osaamista lisäämällä ehkäistään vaaroja ja minimoidaan vahingot, syntyy kustannussäästöjä ja laatua tekemiseen sekä vähennetään inhimillistä kärsimystä.

Hyvinvointialueiden on huolehdittava henkilöstön riittävästä osaamisesta ja työn turvallisuudesta sekä työntekijöille että asiakkaille ja potilaille. Turvallisuusosaamista ylläpidetään täydennys- ja työpaikkakoulutuksella, joista ei kannata säästää. Turvallisuutta luodaan ja parannetaan myös aktiivisella ja hyvällä johtamisella, toimivalla esimiestyöllä sekä tukemalla henkilöstön työhyvinvointia.

Hyvät asiakas- ja potilasturvallisuustaidot parantavat henkilöstön työhyvinvointia ja hallinnan tunnetta. Perustiedot organisaation turvallisuuskäytännöistä ja suojauksista kuuluvat perehdytykseen. Ammattilaiset on perehdytettävä myös uusien teknologioiden käyttöön.

Asiakas- ja potilasturvallisuusosaamisen parantamiseksi koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden kannattaa lisätä yhteistyötä koulutuksessa. Sote-ammattilaisten tietojen ja taitojen kehittyminen koko työuran ajan on tarpeellista turvallisen hoidon ja palvelujen varmistamiseksi.

Aluepäättäjät voivat vaikuttaa siihen, että jokainen sote-alalla toimiva saa riittävät turvallisuustiedot ja -taidot, joilla ehkäistään vaaroja ja minimoidaan vahingot. 

Hyvinvointialueilla korostuu entistä enemmän voimavarojen tehokas käyttö. Seurannalla ja ennakoimalla voidaan varmistaa laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja säästää samalla kustannuksissa.

Tutkimukset osoittavat, että noin joka toinen hoitoon liittyvä virhe ja haitta voidaan välttää toimimalla turvallisesti, ennakoimalla riskit ja suojautumalla niiltä.

Terveydenhuollossa syntyvien virheiden ja haittojen korjaamiseen kuluu Suomessa Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan (2021) vuosittain yli miljardi euroa. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen lisäkuluja on vaikeampi arvioida.

Tilannekuvaa seuraamalla voidaan korjaustoimet kohdistaa oikein

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin kertyy paljon tietoa vaaratapahtumista, laatupoikkeamista ja haitoista. Tätä tietoa ei käytetä riittävästi tiedolla johtamiseen, riskien hallintaan tai kehittämiseen. Jos alueet voisivat seurata säännöllisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannetta, voitaisiin korjaustoimet suunnata tehokkaimmin sinne, missä on suurin tarve. Näin asiakas- ja potilasturvallisuus paranisi ja euroja säästyisi. ­­

Seurantamittareita on jo saatavilla: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on julkaissut asiantuntijoiden laatimia turvallisuuden määrällisiä mittareita ja tilannekuvaa osoittavia indikaattoreita.  Niiden avulla voidaan myös seurata säästö- ja sopeutustoimien vaikutuksia asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Seurantatietoa tarvitaan

Ajankohtainen kysymys on, miten tieto haittavaikutuksista, vaaratilanteista ja poikkeamista sekä mittaritieto ja omavalvonnan seurantatieto saadaan osaksi hyvinvointialueiden tiedolla johtamista, riskien hallintaa ja kehittämistä.

Alueellisilla päättäjillä ja johdolla on oltava riittävästi seurantatietoa hoidon haitoista ja palvelujen epäkohdista, jotta he voivat kantaa kokonaisvastuun asiakas- ja potilasturvallisen hoidon, hoivan ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Lue tiedote 30.1.2025: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen viesti aluevaaleihin: Hyvä asiakas- ja potilasturvallisuus vähentää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia 

Aluevaaliehdokkaan asiakas- ja potilasturvallisuuslupaukset

Aluevaaliehdokas: haluatko tukea asiakas- ja potilasturvallisuutta? Tältä sivulta löydät viestintämateriaalia.



Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus yhteensovittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä ja suunnittelua sekä seuraa ja arvioi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa hyvinvointialueilla.
 
Keskus tukee sote-alan palvelunjärjestäjiä ja -tuottajia muun muassa
● seuraamalla asiakas- ja potilasturvallisuuden tilannekuvaa
● välittämällä tutkittua tietoa ja hyviä käytänteitä
● julkaisemalla työkaluja, kuten mittareita, tarkistuslistoja ja toimintamalleja
● ylläpitämällä asiantuntija- ja tutkijaverkostoja
● tarjoamalla kaikille avointa ja maksutonta koulutusta.