Asiakas- ja potilasturvallisuutta edistäviä ratkaisuja ja suosituksia
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus julkaisee tällä sivulla lyhennelmiä valvontaviranomaisten ja ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuista ja suosituksista, jotka edistävät asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tapauksiin liittyen kerrotaan myös keskuksen julkaisemista työkaluista sekä muusta mahdollisesta tuesta, jota keskus tarjoaa hyvinvointialueille, muille järjestämisvastuussa oleville toimijoille sekä ammattilaisille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisia ovat aluehallintovirastot ja Valvira. Ne ohjaavat ja valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
Myös ylimmät laillisuusvalvojat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri antavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia ratkaisuja, jotka on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuoltoa järjestettäessä, tuotettaessa ja toteutettaessa.
Onnettomuustutkintakeskuksen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintalinja tutkii sosiaali- ja terveydenhuollon vakavia onnettomuuksia ja antaa suosituksia vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi vastaisuudessa.
9.1.2025: Lapsen oikeus tulla kuulluksi
Lue ratkaisu kokonaisuudessaan: Lapsen mielipide tulee selvittää – se voidaan jättää selvittämättä vain, jos tämä vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai olisi muutoin ilmeisen tarpeetonta.
Ratkaisu liittyy tapaukseen, jossa hyvinvointialueen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä oli tehnyt alle 12-vuotiaalle lapselle useita päätöksiä lastensuojelulain mukaisista rajoitustoimenpiteistä niin, ettei tämän mielipidettä ollut selvitetty lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.
Ratkaisun mukaan pienenkin lapsen osallisuus ja oikeus tulla kuulluksi asiassaan tulee turvata. Lapsen mielipidettä tulee kuulla hänen ikäänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalihuollon palveluissa vastuu lapsen ja nuoren osallisuudesta on ammattilaisella. Ammattihenkilöllä on mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan siinä, mikä painoarvo lapsen toivomukselle ja mielipiteelle tulee antaa.
Lapsen asiakasturvallisuus koostuu eri osatekijöistä. Ammattilaisen toimintana asiakasturvallisuutta luo ammattieettinen työskentely ja toiminta asiakkaan osallisuutta edistäen. Osallisuuden ja asiakkaan omien oikeuksien toteutumisen huomiointi ja varmistaminen asiakasturvallisuuden kokonaisuudessa on kuvattu mm. seuraavissa Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen organisaatiolle ja ammattilaisille laadituissa työkaluissa.
Lapsen asiakasturvallisuus sosiaalihuollossa
Lasten ja nuorten osallisuus sosiaalihuollossa
12.11.2024 Viive turvarannekkeen hälytykseen reagoimisessa
Lue ratkaisu EOAK/6328/2023 kokonaisuudessaan: Viive turvarannekkeen hälytykseen reagoimisessa
Apulaisoikeusasiamies antoi hyvinvointialueelle sekä X Oy:lle huomautuksen vastaisen varalle. Hän totesi, että puutteet hyvinvointialueen sekä X Oy:n toiminnassa ovat vaarantaneet asiakkaan perustuslaissa turvatun välttämättömän huolenpidon toteutumisen.
Ratkaisussa sekä hyvinvointialueen että palveluntuottajan riskien hallinnan omavalvonnan todettiin olleen puutteellista. Erilaisiin palveluiden saatavuuteen liittyviin häiriötilanteisiin ja niihin liittyvään varautumiseen ei ollut omavalvontasuunnitelmassa otettu kantaa.
Ratkaisu korostaa palveluiden järjestäjien ja tuottajien omavalvonnallisen varautumisen merkitystä erilaisiin häiriötilanteisiin. Palveluiden jatkuvuus kaikissa tilanteissa tulee pystyä varmistamaan.
Omavalvontasuunnitelman mallipohja
29.8.2024 Omavalvonta ja toimintaprosessien ohjeistus hyvinvointialueilla
Lue ratkaisu EOAK/2727/2024 kokonaisuudessaan: Hyvinvointialueen ohjeistus vanhusten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, kotiuttamisesta ja ostopalvelujen käytöstä
Kantelija pyysi tutkimaan hyvinvointialueen toimintaa ikäihmisten palveluasumisen järjestämisessä. Kantelun mukaan hyvinvointialueen johtaja on ohjeistanut, että ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa suositaan alueen oman tuotannon hoivakoteja niiden ostopalveluiden sijaan, joiden kanssa hyvinvointialueella on sopimus.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että omavalvonnan avulla hyvinvointialueiden tulisi estää tilanteet, joissa laajalle toimialalle annetaan ohjeita, jotka voivat vaarantaa muistisairaiden vanhusten perusoikeudet. Lisäksi hän korosti, että omavalvonnan avulla pitäisi pystyä paremmin puuttumaan epäasianmukaisiin toimintaprosessiohjeisiin.
Hyvinvointialueiden omavalvonnan tulisi kattaa myös toimintaprosesseja koskevien ohjeiden laadinta ja valvonta.
Laillisuusvalvonnassa on havaittu, että virheelliset toimintakäytännöt ovat usein merkittävä syy siihen, miksi haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden oikeuksia ei turvata asianmukaisesti.
Valvira julkaisi 14.5.2024 määräyksen omavalvontasuunnitelmien laatimisesta ja seurannasta. Määräys sisältää ohjeet suunnitelmien sisällöstä, ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on laatinut toimeenpanoa tukevan omavalvontasuunnitelman mallipohjan.
Palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmissa määritellään konkreettisesti, miten varmistetaan lakien ja ohjeiden noudattaminen, jotta palvelut ovat turvallisia ja laadukkaita. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu korostaa, että hyvinvointialueilla tulisi olla selkeät omavalvontamenettelyt myös toimintaprosessien ohjeistuksen lainmukaisuuden varmistamiseksi.
29.8.2024 ja 17.1.2025: Ammattihenkilöiden virkavastuu asiakkaiden ja potilaiden siirtymätilanteissa
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on käsitellyt mm. ammattihenkilöiden virkavastuuta iäkkäiden palveluiden järjestämistä koskevissa ratkaisuissaan 29.8.2024 (EOAK/2727/2024) ja 17.1.2025 (EOAK/4553/2024). Turvallinen kotiuttaminen edellyttää, että päätöksen tekijä varmistaa kotiutuksen olevan turvallinen.
Lääkärillä on vastuu siitä, ettei hänen tekemänsä kotiuttamispäätös johda potilaan joutumiseen turvattomiin tai terveyttä vaarantaviin olosuhteisiin. Jos lääkäri tietää, ettei potilaalla ole turvallista paikkaa, minne palata, kotiutusta ei saa tehdä, vaikka sairaalahoitoa ei enää tarvittaisikaan.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että asiakas saa perustuslaissa turvatun välttämättömän huolenpidon. Jos tarvittavia palveluja ei ole saatavilla, heidän on ilmoitettava asiasta hoitavalle lääkärille. Lääkärin vastuulla on puolestaan huolehtia siitä, että potilaan välttämätön huolenpito turvataan terveydenhuollon palveluin, vaikka se ei olisi toimintayksikön tai muiden potilaiden kannalta ihanteellista.
Apulaisoikeusasiamies painottaa, että jokainen ammattihenkilö on virkavastuussa omasta tehtävästään. Vanhusta ei voida kotiuttaa terveydenhuollon yksiköstä ilman varmuutta siitä, että kotiutuminen on turvallista ja hän saa kotona riittävän avun ja tuen. Samalla ei ole hyväksyttävää, että vanhus joutuu asumaan terveydenhuollon yksikössä vain odottaessaan palveluasumispaikkaa.
Puutteet tiedonkulussa ja siirtymätilanteet palvelusta toiseen ovat merkittävä asiakas- ja potilasturvallisuusriski. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on laatinut työkalun kotihoidon asiakkaan siirtymätilanteisiin tiedonkulun varmistamiseksi: Tarkistuslista tiedonkulun varmistamiseen.
13.12.2024 Asiakkaan oikeus saada selkeää tietoa ja kirjallinen päätös, johon voi hakea muutosta
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa (EOAK/1239/2024) kiinnitetään hyvinvointialueen huomiota asiakkaan ja hänen edustajansa oikeuteen saada selkeää viestintää eri palveluvaihtoehdoista sekä päätös haetuista palveluista.
Hyvinvointialueen sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle tai hänen edustajalleen asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet, eri palveluiden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ymmärrettävällä tavalla. Selkeä viestintä korostuu erityisesti haastavassa perheen kokonaistilanteessa, jossa perheenjäsenenä olevan asiakkaan vammaispalveluiden kokonaisuus koostuu useista eri palveluista.
Asiakkaalla tai hänen edustajallaan on oikeus hakea palveluiden järjestämistä toivomallaan tavalla. Kun palvelut myönnetään toisella tavalla, on asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta erityisten tärkeää, että asiakasta kuullaan ja haetuista palveluista tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös.
Asiakasturvallisuuden toteutumisella sosiaalihuollossa on myös oikeudellinen ulottuvuus. Hallinnon oikeus- ja palveluperiaatteiden sekä osallisuuden ja asiakkaan omien oikeuksien toteutumisen huomioimisesta muistuttavat myös Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen organisaatiolle ja ammattilaisille laaditut työkalut: Omavalvontasuunnitelman mallipohja ja Asiakasturvallisuuden kuvaus sosiaalityössä.
17.1.2025 Vaativassa kehitysvammaisen henkilön palvelukokonaisuudessa asiakkaan oikeudet tulee varmentaa monin tavoin
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa (EOAK/815/2024) kiinnitetään vammaisen henkilön vaativaan palvelukokonaisuuteen liittyvässä asiassa huomioita seuraaviin asioihin:
- Asiakas tai hänen edustajansa voi hakea palveluita myös suullisesti. Asia tulee laittaa vireille, käsitellä ja toimeenpanna viivytyksettä erityisesti silloin, kun ratkaisulla on suuri merkitys asianomaisen jokapäiväisen elämän ja olosuhteiden kannalta.
- Muistutusten käsittely ja kirjallisen vastauksen antaminen asiakkaalle tulee tehdä kohtuullisessa ajassa. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ohjeen mukaan tämä on pääsääntöisesti yksi kuukausi. Muistutus on tarkoitettu joustavaksi keinoksi mielipiteen esittämiseen tilanteeseen, johon asiakas tai hänen edustajansa toivoo korjausta. Käsittelyprosessin tulee tämän vuoksi olla sujuva.
- Moniammatillisen asiantuntijaryhmän riittävä asiantuntijuus ja omaisten kuuleminen IMO-suunnitelman laadinnassa tulee varmentaa. Rajoitustoimenpiteiden käytön yhteydessä asianmukainen ja yksityiskohtainen kirjaaminen on edellytys sille, että perusoikeuksien kuten ihmisarvoisen kohtelun, henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden turvaamisesta voidaan jälkikäteen varmistua. Kirjaukset ovat tärkeitä sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan kannalta.
Asiakasturvallisuuden toteutumisella sosiaalihuollossa on myös oikeudellinen ulottuvuus. Hallinnon oikeus- ja palveluperiaatteiden sekä osallisuuden ja asiakkaan omien oikeuksien toteutumisen huomioimisesta muistuttavat myös Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen organisaatiolle ja ammattilaisille laaditut työkalut: Omavalvontasuunnitelman mallipohja, Asiakasturvallisuuden kuvaus sosiaalityössä, Asiakas- ja potilasturvallisuuden perehdytysmalli ja Tarkistuslistaindikaattori.
16.4.2025 Muistutusten käsittelyaikojen seuranta hyvinvointialueella
Lue ratkaisu OKV/1631/70/2024 kokonaisuudessaan: Muistutusten käsittelyaikojen seuranta hyvinvointialueella
Apulaisoikeuskansleri on ottanut ratkaisussaan kantaa hyvinvointialueen muistutusmenettelyyn. Hyvinvointialueelle 15.11.2023 tehdyn erityisesti hyvinvointialueen omavalvontaan keskittyneen laillisuusvalvontakäynnin yhteydessä ilmeni, ettei hyvinvointialueella seurattu kanteluiden ja muistutusten käsittelyaikoja.
Muistutus on potilaan tai asiakkaan oikeusturvakeino. Muistutuksen tarkoituksena on ratkaista potilaiden ja asiakkaiden hoidosta ja kohtelusta syntyvät ristiriidat joustavasti toimintayksiköissä.
Hyvinvointialueilla on velvollisuus käsitellä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat muistutukset asianmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa sekä perusteltava ne asian laadun edellyttämällä tavalla. Hyvinvointialueen on varmistettava viime kädessä omavalvonnalla myös muistutusmenettelyn toiminta.
Apulaisoikeuskansleri katsoo, että muistutusten käsittelyyn on ryhdyttävä käytännössä viivytyksettä niiden saavuttua. Muistutuksen vastaamisen kohtuullisena aikana on vakiintuneesti pidetty noin yhtä kuukautta tai 1–2 kuukautta asian ollessa erittäin ongelmallinen ja vaatiessa selvitystyötä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus pitää asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteuttamista yhtenä asiakas- ja potilasturvallisuuden kulmakivistä. Asiakkaiden ja läheisten tekemien muistutusten avulla palveluiden järjestäjän ja tuottajan on myös mahdollista saada tietoa epäkohdista, jotka on tarpeen korjata viivytyksettä, tai yleisempää tietoa, joka auttaa palveluiden ja hoidon laadun ja turvallisuuden parantamisessa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on ohjeissaan asiakkaille ja potilaille julkaissut mm. ohjeistuksen siitä, miten voi toimia, jos on tyytymätön palveluun tai hoitoon sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on työkaluissaan ammattilaisille ja organisaatioille julkaissut mm. Omavalvontasuunnitelman mallipohjan. Mallipohjan luvussa 3.5 käsitellään yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien varmistamista.
12.11.2024 Potilaan saattohoidosta keskustelu ja kirjaaminen
Lue ratkaisu kokonaisuudessaan: Potilaan saattohoidosta ja hoidosta luopumisesta on keskusteltava potilaan kanssa ja kirjattava huolellisesti päätösten perusteet ja saattohoidon suunnitelma.
Ratkaisun mukaan saattohoidosta ja hoidosta luopumisesta on keskusteltava potilaan kanssa sekä päätösten perusteet ja saattohoidon suunnitelma on kirjattava huolellisesti. Lausunto liittyy kanteluun, jonka omainen teki liittyen hengityshalvauspotilaan hengityslaitehoidon lopettamisen päätökseen ja toteutustapaan.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus pitää ratkaisua tärkeänä. Pohjimmiltaan on kyse potilaan ja hänen läheisensä osallisuuden edistämisestä. Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian mukaan jaettu ja yhteinen päätöksenteko on aina mahdollisuuksien salliessa ensisijainen terveydenhuollon toimintatapa yhteisymmärryksen saavuttamiseen.